4.9.2022 16:03 Pitkän, ansiokkaan ja paikoin uskomattomankin koripallouransa viimeisiä otteluita pelaava Petteri Koponen, 34, saavuttaa maanantaina 150 miesten maaottelun rajapyykin vain kahdentenatoista pelaajana kautta aikain. Ohessa katsaus ”Kenraalin” uran kaikkien aikojen ikimuistoisimpiin otteluihin susipaidassa.
Petteri Koponen kärkkyy 150 miesten maaottelun haamurajalla. Kuvat: Ville Vuorinen / Susijengi & Koripalloliiton arkisto.
”Se on se klassikkopeli, joka aina muistetaan. Meidän piti A-divisioonaan noustaksemme voittaa Romania jotain kahdeksalla pisteellä ja voitettiin viiskyt. Virtasen Pete teki ekalla jaksolla suurin piirtein saman verran pisteitä kuin Romania yhteensä. Ihan sama minkälaisen heiton viskaisi, tuntui että kaikki meni koriin. Se oli varmaan eka matsi, kun alkoi olla sellainen tunne, että tällä jengillä vois mennä pitkällekin.”
”Oltiin saatu EM-karsintojen alussa pahasti pataan Bulgarialta ja Italiakin vastaan tuli takkiin. Olin pelannut aika huonosti eikä yhtään helpottanut, kun vastaan tuli Serbia - Nenad Krstic ja nuori Milos Teodosic ja valmentaja Dusko (Ivkovic). Me saatiin kuitenkin meidän pakilla Serbia ihan solmuun. Pistin puolitoista minuuttia ennen loppua ihan Serbian penkin edestä ison kolmosen sisään ja haettiin hemmetin iso voitto. Sit pari viikkoa myöhemmin saatiin Belgradissa turpaan kolkyt pinnaa ja mä tein kaks pistettä. Ei ihan vielä kannattanut henkseleitä paukutella.”
”Me saatiin EM-jatkokarsinnoissa samaan lohkoon Ranska ja Italia ja vaan yks meni jatkoon. Ranska hoiti EM-kisapaikan heti kahdessa pelissä, mutta me voitettiin ne himassa Teemun (Rannikko) viime hetken heitolla ja sit mentiin päättämään karsinnat Italiaan. Dumarit vihelsi mulle pari ihan päätöntä virhettä ja sit mulla kiehahti ja aloin pistää palloa ilmaan ja ihan kaikki meni sisään. Jäin sen matsin jälkeen Italiaan, kun mulla oli alkamassa toinen kausi Virtus Bolognassa ja päätin, että täältä pesee.”
”Muutama vuos aikaisemmin ei ollut toivoakaan, että oltais pelattu EM-kisoissa. Sinne kuitenkin paikka klaarattiin ja laitettiin ekana kisapäivänä Kroatia tiukille, vaikka viime hetkellä hävittiin. Toi Bosnia-matsi ei ollut multa mitenkään kummoinen, mutta oli kiva tunne, kun tauon jälkeen Koivari (Mikko Koivisto) alkoi osua sen heitoissa ja ensiks oltiin kymmenen pinnaa edellä ja sit yhtäkkiä kakskyt. Edellinen EM-kisavoitto tuli ykstoista vuotta ennen kuin mä olin ees syntynyt.”
”Tosta kesästä muistan sen, että Teemu (Rannikko) oli poissa ja mä vedin ykköspointtina yksin. Edellisen kesän olin ollut kokonaan sivussa jalan veneluun murtuman vuoksi. Oli hyvä tuntuma ja itseluottamus karsintoihin mennessä. Tosta pelistä muistan lähinnä sen, että olin lähellä pistää mun ainoan maajoukkuedonkin, mutta pallo lipes kädestä sentti ennen kuin olisin saanut sen pistettyä alaspäin.”
”Seuraavassa matsissa olikin sit ihan eri luokan vastus. Puola oli tohon aikaan tosi kova, niiden ykköspelaaja oli Marcin Gortat. Ekalla puolikkaalla ihan kaikki meni sisään, oli taas sellainen päivä, että korirengas tuntui olevaan kymmenen metriä halkaisijaltaan. En osaa puolaa, mut tauolla niiden pukukopista kuului vaan hirveetä huutoa, josta erottui välillä sana ’Koponen’. Sen matsin klaaras meille lopulta Junnu Lee, joka pisti mun syötöstä takaovikakkosen sisään summerin soidessa.”
”En mä tiedä oliko se uudet Spaldingin pallot vai Koperin uuden hallin koriraudat, mutta mä en osunut mihinkään Koperin kisojen neljässä ekassa pelissä. Mun heittoprosentti oli jotain kakskyt. Sit Kreikkaa vastaan tapahtui tää perinteinen, että dumareilta tuli pari aivan päätöntä vihellystä. Nikkilän Antti alkoi asettaa mulle palloskriinejä ja mä pistin kiukuspäissäni kaikki mahdolliset heitot ilmaan. Vassilis Spanoulis jäi soittamaan suutaan, kun jyvä löytyi ja kori tuntui taas tosi isolta. Oli ihan kiva päättää se viikko Kreikka-voittoon.”
”Jos mun pitäis valita yks matsi mun uran ajalta, jonka ottaisin uusiksi, niin se oli se Turkki-peli. Pelattiin tosi solidisti ja johdettiin joku 15 pinnaa, mut Turkki tuli väkisin siihen ihan tuntumaan. Siinä oli joku kymmenen sekuntia kellossa ja me johdettiin kolme pinnaa ja mun ois pitänyt pistää yks vapari sisään, niin oltais klaarattu se matsi, mutta laitoin molemmat ohi ja Turkki kolmosen häkkiin ja ne voitti jatkoajalla. En muista, että ois koskaan syönyt miestä yksikään matsi niin paljon sitä ennen tai sen jälkeen.”
”Ne oli vaikeet ne Montpellierin kisat. Meiltä oli Hanno (Möttölä) ja Kimmo (Muurinen) ja Teemu (Rannikko) lopettanut ja vähän vielä roolit hakusessa. Hävittiin eka Ranskalle ja sitten Israelille ja Venäjääkin vastaan oli tosi nihkeää. Peli oli tasan ja Henkka (Dettmann) halus mulle joka hyökkäyksessä uudestaan 1-1-pelin. Neljä kertaa pistin pallon putkeen rautoihin, mutta se viides ja viimeinen heitto meni sisään. Vihdoinkin.”
”Munhan ei siis pitänyt ees pelata niissä kisoissa. Mulle tuli Barcelonassa olkapäävamma, jonka kuntoutumisajaksi arvioitiin joku puoli vuotta. Vielä pari viikkoa ennen kisoja olin ihan, että mitä tästä tulee. En ollut mitenkään parhaimmillani kisojen parissa ekassa pelissä, mut näköjään Koponen pelas sitten 40 minuuttia Puolaa vastaan ja aika hyvin. Yks mun elämän hulluimmista otteluista muutenkin. Oltiin yhdeksän pinnaa down puoltoista minuuttia ennen loppua ja klaarattiin kahden jatkoajan kautta voittoon. Ihan käsittämätöntä.”
”No ei mitään, aina helppo Kreikka. Oli kiva saada vähän isompi voitto kolmen tasaisen pelin jälkeen. Oli taas sellainen peli, missä ihan kaikki meni sisään. En tiiä mikä siinä Kreikassa on, jostain syystä mulla tuntuu kulkevan niitä vastaan. Ja Lauri (Markkanen) pelasi ihan ok pelin kanssa. Lauri lähti donkkiin ja Thanasis Antetokounmpo lähti repimään sitä paidasta. Jaoin sen kuvan ja twiittasin, että Lauri on niin kova että kaikki haluaa sen paidan. En saanut Kreikasta uusia kavereita sillä twiitillä.”
”Nää oli ne MM-karsinnat, kun Euroliiga ja FIBA alkoi tappelemaan ja mä jouduin olemaan melkein kaikki matsit sivussa. Jälkimmäisenä karsintavuonna saatiin sentään sellainen kompromissi, että pääsin yleensä joka toiseen peliin. Tuli aika ikimuistoisia reissuja, kun lähdin Euroopan eri kulmista Susijengin matkaan kesken karsintaikkunan. Zenica oli aikamoinen kaupunki, oli niin paksu savusumu että keuhkoihin sattui. Pelattiin ekat 20 minuuttia varmaan mun maajoukkueuran huonointa korista. Sit alettiin vaan grindaa ja grindaa ja tultiin 20 pinnan takaa voittoon. Neponen (Juho Nenonen) pelas elämänsä pelin maajoukkuepaidassa.”
”Aika loppumetrejä vietiin jo. En ollut pelannut vuoteen, kun diili Bayern Münchenin kanssa meni katki ja oli kaikenlaista kremppaa ja sit tuli vielä pandemiakin ja olin ollut edellisestä karsintaikkunasta korona-altistuneena sivussa. Tbilisin karsintakuplaan kuitenkin pääsin. Vähän mietin, että paljonko lähtee vanhasta papasta tehoja, mutta näköjään sitten kuitenkin ihan kivasti. Meinattiin sössiä lopussa, mutta Sveitsin oli pakko rikkoa lopussa ja laitoin sit viivalta sisään ne heitot, mitä pitikin.”
”Ei oo ihan jokapäiväistä leipää Suomi-koriksessa hakea MM-karsintavoittoa Kroatiasta, jolla on NBA- ja Euroliiga-jätkät mukana. Ei ollut Koponen enää ihan priimakunnossa, mutta Lassi (Tuovi) pisti kentälle, kun piti saada kori lopussa. Lauri ei saanut 1-1-tilanteessa heittoa ilmaan, joten lähdin yhdellä lonkalla ajamaan ja kun Mario Hezonja tuli apupuolustukseen, Laurille aukesi paikka ja syöttö haaviin. Ihan kiva, että vanhasta papasta oli vielä hyötyä.”
Vuoden 2022 EM-kisat huipentuvat tulevana viikonloppuna, kun Saksa, Ranska, Espanja ja yllätysjoukkue Puola jakavat himoitut EM-mitalit keskenään. Suomi-koriksen historiaa puolivälieräpaikallaan tehnyt Susijengi sai tuoreen päävalmentajansa Lassi Tuovin mukaan merkittävää pääomaa pitkästä, yhtenäisestä ja monivaiheisesta maajoukkuekesästä.
Uransa ensimmäisiä EM-kisoja pelaava Tampereen Pyrinnön kasvatti Miro Little, 18, nousi neljännesvälierävoitossa Kroatiaa vastaan esille juuri silloin, kun häntä tarvittiin eniten. Little hyökkäsi rohkeasti korille, puolusti Kroatian pelinrakentajia antaumuksella ja tyylitteli turnauksen parhaan ottelunsa tilanteessa, jossa tehtiin suomalaista koripallohistoriaa.
Prahan EM-alkulohko on mennyttä päivää ja kuusitoista jäljellä olevaa EM-kisajoukkuetta kotiutuneet Berliiniin, missä ratkotaan koripallon vuoden 2022 Euroopan mestaruus. Nuoresta lupauksesta Susijengin luottopelaajaksi varttunut Elias Valtonen, 23, kertoo nauttineensa joka ainoasta hetkestä arvokisanäyttämöllä ja uskoo Susijengin tekevän sunnuntaina historiaa.
Susijengi ja Hollanti ovat kohdanneet miesten maajoukkuetasolla viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vain kerran. Viime kaudella Belgian ja Hollannin yhteisliigassa pelanneet Topias Palmi, Edon Maxhuni ja Mikael Jantunen kuitenkin tietävät omakohtaisen kokemuksen pohjalta, mitä torstai-iltapäivällä on tiedossa.
Kansainvälisessä huippukoripallossa suhdanteet vaihtuvat nopeasti. Lauantaina Susijengi juhli 30 pisteen voittoa Puolasta, maanantaina taivuttiin Serbian edessä saman 30 pisteen edestä. Susijengin rutinoitunut tarkka-ampuja Sasu Salin kertoo joukkueen prosessoineen Serbia-tappion nopeasti ja kääntäneen katseen Tshekkeihin.
Vaikka koripallo kuinka on olemukseltaan joukkuepeli, Susijengin ja Serbian maanantain myöhäisillan kohtaamisessa otsikoihin tulee nousemaan kahden NBA-jätin, Lauri Markkasen ja Nikola Jokicin, kohtaaminen. Markkanen on kohdannut Jokicin jo useasti NBA-urallaan ja uskoo tietävänsä melko hyvin, mitä maanantaina on luvassa.
Kimmo Muurinen ja Tuukka Kotti pelasivat ”alamittaisina isoina miehinä tiensä Susijengin kannattajien sydämiin viime vuosikymmenellä. Perinteet jatkuvat, sillä nuoresta iästään huolimatta jo neljä vuotta Susijengissä pelannut Mikael Jantunen, 22, kanavoi Kotin ja Muurisen ikiaikaisia vahvuuksia EM-näyttämöillä nyt ensimmäistä kertaa urallaan.
Kari-Pekka Klingasta Teemu Rannikon kautta Jamar Wilsoniin ja Petteri Koposeen on Susijengin peliä pyörittänyt vuosikymmenestä toiseen kansainvälisen tason pelinrakentaja. Alkavien EM-kisojen aikana Susijengin takakentän marsalkaksi on näyttävimmin ehdolla hyvinkääläislähtöinen Edon Maxhuni, 24.
Ammattilaisuriensa aikana pitkän päivätyön Italiassa tehneet pitkäaikaiset Susijengi-takamiehet Teemu Rannikko ja Petteri Koponen kertovat joukkueensa tekevän lauantaina kaikkensa saadakseen Italian pelaamisen mahdollisimman vaikeaksi. Ottelun voittaja etenee EM-kisojen kahdeksan parhaan joukkoon, minne Suomi on viimeksi yltänyt 1967.
Satavuotista itsenäisyyttään juhlivan Suomen hullaannuttanut Susijengi suuntasi torstaina kohti EM-turnauksen pudotuspelejä, jotka pelataan Turkin Istanbulissa. Samanaikaisesti Helsingissä pelatun alkulohkovaiheen purkutöiden keskellä seisoo onnellinen mies; EM-kotikisojen pääsihteeri Ari Tammivaara tuntee ylpeyttä ja jakaa vuolaasti kiitosta.
Kolmatta vuottaan Susijengiä edustava Jamar Wilson, 33, kohosi torstaina joukkueensa suurien sankarien joukkoon pakottamalla EM-kotikisojen avauspelin jatkoajalle rohkealla ajollaan ja viimeistelemällä 84-86-voiton Suomelle jatkoajan lopulla. Hurmoksellisen voiton jälkeen Wilson asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiinsa: että kisat ovat vasta alussa.
Moskovan TsSKA:n veteraanitakamies Nando De Colo, 30, on aiemmin tällä vuosikymmenellä näytellyt kuuliaisesti tuplaajan roolissa NBA-tähti Tony Parkerin vierellä, mutta Parkerin jättäydyttyä sivuun ”Les Bleusista” on De Colo joukkueensa ykköstähti. Petteri Koponen on kohdannut De Colon urallaan kymmeniä kertoja ja luonnehtii tätä yhdeksi Euroopan parhaista pelaajista.
Ensimmäisen kautensa suurseura Barcelonan riveissä pelannut Petteri Koponen kertoo, että suomalainen koripallo elää kukoistuksen aikaa. Susijengin ”alfoihin” kuuluva pelintekijä odottaa kesältä ennen kaikkea kotikisahuumaa – kovia otteluita ja fanien luomaa tunnelmaa.
Suomen koripallomaajoukkueiden medical team kokoontuu säännöllisesti päivittämään toiminnan isot linjat yhtenäisiksi ja vetämään suuntaviivat tulevaan maajoukkuekauteen.
Susijengin kapteenin nauhan Hanno Möttölältä perinyt Ludwigsburgin laituri Shawn Huff, 31, pitää FIBA Europen päätöstä antaa EM-kisojen alkulohkoisännyys Suomelle suurena tunnustuksena koko suomalaiselle koripalloperheelle. Huff arvioi vuoden 2017 EM-kisoja osana Susijengin tuhkimotarinan luontaista jatkumoa.
Susijengi siirtyi Montpellieristä alkulohkon jälkeen Lilleen, jossa pudotuspelivaiheen ensimmäisellä kierroksella vastaan asettuu sunnuntaina tappiottomana alkulohkon läpi liidellyt Serbia. Susijengin Erik Murphy sekä Shawn Huff odottavat ottelua kovana haasteena.
Keväällä Suomen kansalaisuuden saanut Susijengin takamies Jamar Wilson pukee Suomi-paidan lauantaina ensimmäistä kertaa päällensä arvokisoissa, kun Suomea isännöi EM-kisojen avausottelussa hallitseva Euroopan mestari Ranska.
Hallitsevan Euroopan mestari Ranskan tähtipelaaja Tony Parker, 33, kertoo FIBA:n haastattelussa, että tämän kesän ranskalaisjoukkue on maan historian paras joukkue. Parker valittiin EM-kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi (MVP), kun Ranska jylläsi ensimmäiseen Euroopan mestaruuteensa vuoden 2013 kisoissa. Ranska kohtaa Suomen Susijengin lauantaina 1.8. Tampereen Hakametsän Jäähallissa.
Suomen miesten maajoukkuetta mm. vuoden 1964 Tokion olympialaisissa sekä vuoden 1967 EM-kotikisoissa valmentanut Kalevi Tuominen, 85, on yli 40 vuoden ajan ollut miesten maajoukkuehistorian voittoisin päävalmentaja. Viikko sitten tiistaina valmentajalegenda seurasi hyvillään, kuinka ”Susijengin” tämän päivän päävalmentaja Henrik Dettmann kiilasi hänen rinnalleen voittotilastossa.
Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmannin johtamat joukot saavuttivat toisen peräkkäisen EM-kisapaikkansa viime viikolla päättyneistä EM-karsinnoista. Lisäksi Dettmann nousi Kalevi ”Kallu” Tuomisen rinnalle Suomen kaikkien aikojen voitokkaimmaksi maajoukkuevalmentajaksi. Dettmannin, 54, katse on kuitenkin jo tulevaisuudessa ja kovenevissa tavoitteissa.