1.10.2017 Puola-tappio oli nollattu ja Suomi oli valmis uuteen haasteeseen. Neljännen pelin jälkeen olisi tarjolla lepopäivä, joten bensaa ei tarvitsisi säästää – vaikkei moiseen paljon mahdollisuuksia ollut aiemminkaan.
EM-kisojen levypallokuningas Ville Vainio repi ottelussa 20 levypalloa.
Suomi pelasi Tsekkoslovakiaa vastaan yhden turnauksen parhaista puolustuspeleistä.
Jotain uutta piti kokeilla ja niinpä valmennuskaksikko olikin laittanut aloitusviisikkoon kolme pitkää pelaajaa (Kari Liimo, Kari Lahti ja Ville Vainio) sekä heidän lisäkseen Pilkevaaran ja Finnemanin. Paikkapuolustus piti ja alku oli upea: Suomi johti 17-4 ja puolivälissä tilanne oli 29-23.
Jäähallissa riitti jännitystä aivan loppuun saakka mutta kun 40 minuuttia oli pelattu, olivat tulostaululla lukemat 54-51. Suomi oli voittanut, yleisö riemuitsi, sensaatio oli tapahtunut – oi sitä onnen tunneta!
Kalevi Tuominen kertoi pelin jälkeen, että tavoitteena oli saada paikkavartioinnin avulla tshekkien kova korinaluskolmikko Bobrovsky-Zednicek-Zidek (juuri se sama joka sittemmin Forssan Alussa teki hirmulukemia) kuriin. ”He tekevät yleensä korinsa aivan korin alta, kertoivat heittokartat”. Taisivat Petteri ja Kari Liimo avittaa suunnittelussa, koska peli näytti kovin BYU:n paikkapuolustukselta.
Koko ottelun alusta loppuun pelannut Kari Liimo näytti tshekkejä vastaan olevansa maailmanluokan pelaaja ja heitti peräti 16 pistettä. Jorma Pilkevaara teki 12 ja Veikko Vainio yhdeksän. Tshekkien paras oli sittemmin muun muassa maan koripalloliittoa johtanut Jiri Zednicek 12 pisteellään.
Peli peliltä otteitaan paransi myös 19-vuotias Veikko ”Ville” Vainio, joka oli kovaa vauhtia nousemassa turnauksen kovimmaksi levypallopelaajaksi, vaikkeivät tilastoihin pelien jälkeen yleensä muut mahtuneet kuin parhaat pisteiden tekijät. Nyt Vainion 20 levypalloa, joista seitsemän hyökkäyskorilla, mainittiin. Suomi voitti joukkueena levypallot 46-36.
Petteri Petersenille peli oli ”ruumiillista ja henkistä kidutusta. Minun palleani ja sappiparkani eivät kestä toista ottelua ja hänen (Kalevi Tuominen) nyrkin iskujaan.” Petteri joutui repimään Tuomista kaiken aikaa takaisin vaihtopenkille kentän puolelta.
Martti Liimo kehuikin Petteriä, joka sai Kallun pysymään kohtuullisesti aisoissa, toisin kuin olympiakisoissa Tokiossa, jossa Kallu oli usein jopa ”päättämässä meidän nopeita hyökkäyksiämme…”
”En muista ottelua, jossa poikamme olisivat puolustaneet yhtä hyvin”, summasi hikimärkä Kalevi Tuominen tiiviin lehtimiesjoukon edessä pelin jälkeen.
Suomen hyvät otteet olivat herättäneet yleisön, jota oli saapunut seuraamaan sunnuntai-illan myöhäisottelua lähes 6 000 henkeä.
Neljän pelipäivän jälkeen kisojen paras pisteiden tekijä oli Kreikan Kolokithas. Hän oli tehnyt 115 pistettä eli lähes 29 peliä kohden. Suomen paras oli 57 pistettä heittänyt Jorma Pilkevaara. Levypallotilaston kärjessä olivatkin sitten Ville Vainio (45) ja Kari Liimo (43) – kaksi suomalaispelaajaa!
Kovan neljän pelin rupeaman jälkeen Kalevi Tuominen lupasi joukkueelle lepoa. ”Huomenna emme harjoittele, korkeintaan käymme elokuvissa”, sanoi suuri leffojen, erityisen lännen sellaisten ystävä Kallu.
Lue lisäksi kisoista mm.:
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Lepopäivä oli vietetty ja vastassa 3.10.1967 Espanja, josta välipäivän lehtijutut kovin varoittivat. Kalevi Tuominen oli pohtinut, olisiko myös välipäivänä maanantaina kuitenkin pitänyt harjoitella, mutta pelaajat Pertti Laannin johdolla sanoivat menevänsä mieluummin vasta tiistaiaamuna herättelemään kroppaa.
Vuoden 1967 EM-kisojen toinen pelipäivä 29.9.1967 alkoi iloisissa tunnelmissa. Ankaraa kritiikkiä ennen kisoja suoltaneissa sanomalehdissä oltiin avausvoittoon tyytyväisiä, mutta jo toisessa tai viimeistään kolmannessa kappaleessa muistettiin mainita, että Hollanti oli Helsingin lohkon heikoin joukkue. Päivän vastus Romania olisi sen sijaan ihan muuta.
Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
Susijengin ja kumppanimaa Liettuan lisäksi Tampereen alkulohkoon arvottiin lisäksi Iso-Britannia, Montenegro, Ruotsi ja Saksa. Susijengi aloittaa kisat keskiviikkona 27. elokuuta länsinaapuri Ruotsia vastaan.
Vuoden 2025 EM-kisojen alkulohkoarvonnat järjestetään torstaina 27.3. klo 15.00 Suomen aikaa Latvian pääkaupungissa Riiassa. Susijengi on valinnut Tampereen EM-alkulohkoon kumppanikseen 2. arvontakorista Liettuan. Lohkoon arvotaan torstaina joukkueet myös arvontakoreista 1., 3., 5. ja 6.
Suomen ja Liettuan koripalloliittojen johdot allekirjoittivat maanantaina virallisesti kesän 2025 EM-kisojen Tampereen alkulohkon kumppanuussopimuksensa. Liettuan koripalloliiton edustajat ennakoivat Tampereelle tuhansittain liettualaisfaneja elo-syyskuun taitteessa.
Suomen pyörätuolikoripallomaajoukkue Parasudet valmistautuu syyskuussa pelattaviin EM-kisoihin. Valmennustiimiin kuuluu vuosia Euroopassa ammattilaisena pelannut EM-pronssimitalisti ja kolminkertainen Suomen mestari Juha Luukkonen, jonka valmennusfilosofia korostaa joukkuehenkeä ja pelaajien oma-aloitteisuutta.
Helmikuun EM-karsintaikkunansa Tanska-vierasvoittoon päättänyt Susijengi sijoitettiin tulevien EM-alkulohkoarvontojen neljänteen arvontakoriin. Ensi kesänä EM-kisojen B-alkulohkoa Tampereella isännöivä Susijengi on valinnut alkulohkon kumppanimaakseen kakkoskorin maista Liettuan. Lohkoarvonnat järjestetään Latvian Riiassa torstaina 27. maaliskuuta.
Susijengi säilytti asemansa maailman 20. ja Euroopan 13. sijalle rankattuna miesten koripallomaajoukkueena. Kansainvälinen koripalloliitto FIBA julkaisi päivittyneen ranking-järjestyksensä helmikuun karsintaikkunan jälkeen.