20.4.2012 Loppusuoralleen kääntynyt pelikausi 2011/12 on ollut pitkälti Joensuun Katajan juhlaa. Puolivälierissä tyylipuhtaasti Salon Vilppaan tieltään raivannut Kataja lähtee nyt ennakkosuosikkina välieriin Torpan Poikia vastaan. ToPon peli yskähteli kevättalvella pahasti, mutta puolivälieräsarja Kauhajoen Karhua vastaan on kasvattanut uskoa helsinkiläisleirissä.
Sami Lehtoranta ja Joensuun Kataja pelaa välierissä ToPoa vastaan.
Jared Newsonin Kataja mielii finaaleihin viime kevään hopean jälkeen.
Katajan päävalmentaja Jukka Toijala tunnustaa ToPon vaarallisuuden.
Tomi Kamisen mukaan ToPo-leirissä on rauhallinen, odottava tunnelma. Kuvat: Tytti Nuoramo & Francois Perthuis.
Joensuun Kataja pyyhkäisi Salon Vilppaan puolivälierissä kesälomille suoraan otteluvoitoin 3-0. Viime keväänä SM-hopeaa saalistaneet joensuulaiset ovat viimeisten päivien ajan seuranneet silmä kovana muiden ottelusarjojen tapahtumia, eikä Torpan Poikien huima tasonnousu jäänyt joukkueelta huomaamatta.
– ToPolla on kunnioitusta herättävä joukkue, linjaa Katajan päävalmentaja Jukka Toijala.
– Kun oman peliurani aikana pelasin ToPoa vastaan, heiltä löytyi kokoonpanosta sellaisia nimiä kuin Klinga, Lee, Gatewood, Joyner, Pehkonen ja Markkanen. Kun nyky-ToPon kokoonpanoa tarkkailee, niin on sanottava, ettei tämä kauaksi siitä jää. Heillä on hurjasti vielä käyttämätöntäkin potentiaalia, Toijala miettii.
Puolivälieräsarjassa Vilpasta vastaan Katajan puolustuspelaaminen sai salolaiset haukkomaan henkeään. Vilpas heitti keskimäärin vain 63,3 pistettä ottelua kohden upottaen kakkosensa 42,5% ja kolmosensa 24,4% tarkkuudella. Toijala kuitenkin toteaa, että ToPoa vastaan puolustuksen tason on noustava entisestään.
– Jokainen, joka ToPon kokoonpanoa vilkuilee, tietää, että yhden tai kahden pelaajan lukitseminen ei riitä. Heillä on paljon pelaajia, jotka pystyvät olemaan vaarallisia hyökkäyspäässä monella tapaa. Totta kai on ilmiselvää, että Josh Wilsonin poistuttua kokoonpanosta on ToPolla yksi pelinrakentaja vähemmän, ja siksi meidän on horjutettava heidän pelinjohtoaan mahdollisimman paljon.
Toijala toivoo omiltaan terävyyttä myös hyökkäyspäässä. Vilpas-sarjassa Katajan nimivahvan joukkueen hyökkäyspelaaminen nousi pudotuspelien vaatimalle tasolle vain ajoittain. Lisäksi Kataja menetti palloa keskimäärin 18,7 kertaa ottelussa puolivälieräsarjan aikana.
– Meidän on oltava paljon huolellisempia ja tasapainoisempia hyökkäyksessä kuin Vilpasta vastaan. Vastustajan taso nousee välierissä ja ToPolla on paljon keinoja rokottaa meitä, jos sorrumme esimerkiksi pallonmenetyksiin yhtä usein kuin Vilpas-sarjassa.
Lisämausteensa lauantaina alkavaan ottelusarjaan tuo Katajan kotikentän vaihto: seurahistoriansa ensimmäistä SM-kultaa jahtaava joukkue siirtyy jäljellä olevien pudotuspeliotteluiden ajaksi avarasta Joensuun Areenasta Mehtimäen Jäähallille. Toijala uskoo, että jääkiekkoseura Jokipoikien kotipyhättöön saadaan tunnelmaa mitalipelien ajaksi.
– Fiilis tulee olemaan kohdallaan. Yleisö pääsee lähemmäs kenttää, koritelineiden alla tulee seinä vastaan toisin kuin Areenalla ja pelaajat voivat keskustella keskenään kentällä vailla pelkoa siitä, että ääni lähtee kiertämään ties minne, Toijala listaa.
– Meille siirtyminen Jäähalliin on optimaalinen tilanne, koska hallissa ei ole muita käyttäjiä kuin me. Pidämme treenit ytimekkäinä ja intensiivisinä, ja pelaajat saavat niin halutessaan tulla tänne esimerkiksi heittelemään. Kyllä tästä kotisali saadaan.
Torpan Poikien kausi on noudattanut maailmanluokan trillerin käsikirjoitusta kaikkine juonenkäänteineen ja dramaattisine yllätyksineen.
Kotimaan pääsarjahistorian kaikkien aikojen nimekkäimpiin kuuluvan kokoonpanon kasaan kerännyt ToPo hävisi runkosarjassa viidestä viimeisestä ottelustaan neljä ja näytti olevan matkalla kohti aikaista kesälomaa, mutta puolivälierien aikana joukkueessa tapahtui ryhtiliike, jonka seurauksena helsinkiläiset tekivät selvää jälkeä Kauhajoen Karhusta.
Puolivälieräsarjan jäljiltä tunnelma ToPo-leirissä on päävalmentaja Tomi Kamisen mukaan levollinen, luottavainen ja odottava.
– Meidän joukkueemme on herännyt syvästä unesta ja alkanut pelata koripalloa nyt, kun tosipelit ovat kyseessä. Meistä on kirjoitettu lehdissä ja netissä viime kuukausina kaikenlaista, mutta ei jätkiä se kiinnosta. Tässä on koossa kokenut porukka, joka tahtoo voittaa, Kaminen lataa.
– Esimerkiksi Kimmo Muurinen; en ole koskaan nähnyt häntä niin keskittyneenä kuin ennen neljättä ottelua. Hanno Möttölä ja Justin Hawkins paransivat otteitaan koko puolivälieräsarjan ajan. Ronnie Clark istuu päivä päivältä paremmin joukkueeseen. Ei tässä vaiheessa kautta enää keksitä mitään poppaskonsteja, vaan tehdään juuri sitä, mitä osaamme parhaiten.
Kaminen kertoo kunnioittavansa Joensuun Katajaa, mutta uskoo samalla, ettei runkosarjavoittaja ole vielä nähnyt parasta ToPoa.
– Emme me ole kohdanneet tällä kokoonpanolla Katajaa vielä kertaakaan. Edellisessä kohtaamisessamme Muurinen ja Möttölä olivat sivussa, sitä edellisestä Hawkins. Josh Wilson oli vielä runkosarjapeleissä meidän mukanamme, mutta pelaamme ilman häntä ihan erinäköistä koripalloa, Kaminen arvioi.
– Katajaa vastaan pelatessa tärkeintä on tuntea vastustajat ja tietää heidän vahvuutensa; kuka heittää kuljetuksesta ja kuka syötöstä, kuka osaa ajaa. Kataja on ollut liigan joukkueista ylivoimaisesti paras käyttämään tilaa hyökkäyksessä ja edellisessä keskinäisessä kohtaamisessamme olimme puolustuksessa kuin päättömät kanat. Pakkimme oli kuitenkin Karhua vastaan jo hyvää, ja parantamisen varaa jää yhä.
Ottelusarjan avain saattaa hyvinkin olla ToPon pelinrakentajajaosto – tai sen puute. Ainoa ”perinteinen” pelinrakentaja ToPon joukkueessa on Jarkko Kyllönen, ja Kataja pyrkii varmuudella iskemään painetta Chase Griffiniin. Kaminen ei ole kuitenkaan huolissaan.
– Minusta Kauhajoen Karhu on ollut tämän liigan intensiivisin puolustusjoukkue. Ilkka Vuori, Henri Hirvikoski ja Jussi Eskola prässäsivät takamiehiämme koko kentällä puolivälierissä, eikä se hirveästi meidän tasoa horjuttanut. Jos vaikka Chase Griffin on pihdeissä, kyllä pallon voivat ylös tuoda vaikka Hawkins tai Tuomas Iisalokin – lopulta pelinrakentelussa on kyse jostain ihan muusta, Kaminen hymyilee.
* = tarvittaessa
Koriskauden 2024–25 parhaat pelaajat ja toimijat on palkittu lauantaina Superlauantain yhteydessä pidetyssä vuosittaisessa palkintogaalassa. Vuoden pelaajina loistivat Helsinki Seagullsin Lassi Nikkarinen ja Torpan Poikien Taru Tuukkanen. Koripallon kunniagalleria Hall of Fame kasvoi neljällä uudella legendalla.
Helsinki Seagullsin Shawn Hopkins kävi pohjalla ja kuluneen vuoden aikana syntyi uudelleen. Nyt hän pääsi juhlimaan mestaruutta Kauhajoella, josta kehityksen polku sai alkunsa.
"Ei tämä ole ihan niin helppoa ollut kuin miltä se on saattanut näyttää", totesi kultamitalin pokannut pelinjohtaja Lassi Nikkarinen, kun Helsinki Seagullsin ja Kauhajoen välinen finaalisarja ratkesi otteluvoitoin 4–0.
Kauhajoki isännöi Helsinki Seagullsia tiistaina kotikentällään IKH Areenalla. Helsinkiläiset johtavat ottelusarjaa 3–0 ja ovat voiton päässä seurahistorian toisesta Suomen mestaruudesta.
Helsinki Seagulls otti Korisliiga-finaaleissa 3–0-johtoaseman. Seuraava, mahdollisesti ratkaiseva, ottelu pelataan tiistaina Kauhajoella.
Korisliigan finaalisarjassa on pelattu kaksi ottelua ja Helsinki Seagulls johtaa finaalisarjaa 2–0. Kolmas finaali pelataan lauantaina 3.5. Helsingissä Töölön Kisahallissa klo 15:00. Ottelu on vapaasti katsottavissa Neloselta.
Erik Sajantila säväytti kentän pistekuninkaana, kun Helsinki Seagulls otti 2–0-johtoaseman Korisliigan finaaleissa.
Helsinki Seagullsin kotiavaus Kauhajokea vastaan päättyi 89–56-voittoon. Mestaruuteen vaaditaan neljä voittoa.
Miesten Korisliigan 1. finaali käynnistyi lauantaina kello 17 Töölön Kisahallissa. Ruudun lähetys ottelusta ei toiminut aluksi, mutta vika on nyt korjattu.
Playoffit puhtaalla pelillä selvittänyt Kauhajoki haastaa miesten Korisliiga-finaalissa sarjavaiheen selkeän voittajan Helsinki Seagullsin. Joukkueet ovat mitelleet keskenään korkeilla sijoilla pudotuspeleissä usein mutta finaalissa vain kerran aiemmin.