3.10.2017 07:30 Lepopäivä oli vietetty ja vastassa 3.10.1967 Espanja, josta välipäivän lehtijutut kovin varoittivat. Kalevi Tuominen oli pohtinut, olisiko myös välipäivänä maanantaina kuitenkin pitänyt harjoitella, mutta pelaajat Pertti Laannin johdolla sanoivat menevänsä mieluummin vasta tiistaiaamuna herättelemään kroppaa.
Ville Vainio pysäyttämässä Espanjan 177-senttistä Francisco Buscatoa.
Kisojen välipäivänä rentouduttiin Yrjänkadun uimahallissa seuraavan päivän Espanja-ottelua odotellen.
Maanantaina oli käyty uimassa, saunassa, illallisella ja elokuvissa. Yrjönkadun uimahallia emännöi Kari ja Martti Liimon äiti, joka näin sai pojat kuin kotiin.
Jorma Pilkevaara joutui tekemään ylimääräisen ”voimaharjoituksen”: Skootterista loppui polttoaine, ja Pilkku joutui työntämään sitä muutaman kilometrin kun ei halunnut jättää kulkuvälinettään tien poskeen. Osa pelaajista vieraili työpaikallaan, jokunen koulussa. Ihan jouten ei oikein osattu olla.
Sarjajärjestelmä, jossa kaksi lohkon parasta pääsi pelaamaan mitaleista, kaksi seuraavaa sijoista 5-8, edelleen kaksi seuraavaa sijoista 9-12 ja vielä kaksi sijoista 13-16, puhutti paljon. Suomi voisi yhtä hyvin päästä mitalipeleihin tai joutua jumbolohkoon – sen verran tasaista oli.
Huolta ennen peliä tuntui aiheuttavan erityisesti espanjalaisten nopeus ja kimmoisuus. Yleisesti ihmeteltiin miten vain 177-senttinen takamies Francesco Buscato kykeni tiputtamaan pallon koriin - siis donkkaamaan. Myös nimet ”Härkä” Martinez ja Rodriquez mainittiin monessa ennakkojutussa pelottaviksi pistenikkareiksi. Espanja oli ennen peliä lohkon jumbo ja ilman voittoa. ”Paha merkki, ei psykologisesti hyvä juttu”, pohdiskeli Kalevi Tuominen.
Peli alkoi ja Espanja johti hetkessä 8-0 mutta Suomi ei lannistunut ja Ville Vainion tultua kentälle paranivat otteet, niinpä Suomi johti puoliajalla 41-36. Toisella puoliskolla Suomi johti pitkään mutta kun jakso oli loppupuolella olikin Espanja siirtynyt 60-59 johtoon. Silloin astui kentälle ”joku Lars Karell” ja hetkessä tilanne oli 67-60.
”Leka” heitti puolessatoista minuutissa 10 pistettä ja ratkaisi ottelun Suomelle. Hänen valintaansa joukkueeseen oli kritisoitu mutta ”nyt monet teknilliset puutteet on helppo unohtaa”, kaunistelivat kirjoittajat arvioitaan. Ja tosiaan, se lopputulos: Suomi voitti 76-69.
Jäähalli oli saatu viidenteen otteluun jo täyteen ja katsomossa mölysi noin 10 000 katsojaa ja ”sen verran jäi vielä uloskin”, naurahti Pop-Petteriksi popcorn-liiketoimiensa vuoksi ristitty Robert Petersen. Virallinen maksaneiden luku oli lopulta 7743, mikä oli suomalaisen koripallo-ottelun ennätys. Eikä Petteri ollut ihan väärässä – pääsyliput loppuivat kesken.
Kari Liimo heitti Espanjaa vastaan 17 pistettä, Ville Vainio 15, Pertti Laanti 14 ja Martti Liimo sekä Lars Karell 10 mieheen. Emiliano Rodriquez oli kuitenkin kentän korikunkku 22 pisteellään.
Voitto Espanjasta takasi Suomelle kaikkien aikojen parhaan EM-kisasijoituksen, koska se varmisti että Suomi pelaisi varmasti ainakin sijoista 5-8. Siihen ei joukkue halunnut tyytyä vaan valmennusjohto lähti suunnittelemaan juonia Jugoslavian kaatamiseksi. ”En osaa sanoa miten, mutta kyllähän te jo muutenkin olette saaneet lehtenne täyteen koripallosta”, iloitsi Kallu Tuominen. Espanjan huoltaja tuli lehdistötilaisuuteen myöhässä, pyysi anteeksi ja sanoi tarvinneensa rauhoittavan pillerin. ”Koko Suomen joukkue teki kovasti töitä.” Lyhyestä virsi kaunis!
Katso myös mm.:
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Puola-tappio oli nollattu ja Suomi oli valmis uuteen haasteeseen. Neljännen pelin jälkeen olisi tarjolla lepopäivä, joten bensaa ei tarvitsisi säästää – vaikkei moiseen paljon mahdollisuuksia ollut aiemminkaan.
Vuoden 1967 EM-kisojen toinen pelipäivä 29.9.1967 alkoi iloisissa tunnelmissa. Ankaraa kritiikkiä ennen kisoja suoltaneissa sanomalehdissä oltiin avausvoittoon tyytyväisiä, mutta jo toisessa tai viimeistään kolmannessa kappaleessa muistettiin mainita, että Hollanti oli Helsingin lohkon heikoin joukkue. Päivän vastus Romania olisi sen sijaan ihan muuta.
Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
Suomen pyörätuolikoripallomaajoukkue Parasudet valmistautuu syyskuussa pelattaviin EM-kisoihin. Valmennustiimiin kuuluu vuosia Euroopassa ammattilaisena pelannut EM-pronssimitalisti ja kolminkertainen Suomen mestari Juha Luukkonen, jonka valmennusfilosofia korostaa joukkuehenkeä ja pelaajien oma-aloitteisuutta.
Helmikuun EM-karsintaikkunansa Tanska-vierasvoittoon päättänyt Susijengi sijoitettiin tulevien EM-alkulohkoarvontojen neljänteen arvontakoriin. Ensi kesänä EM-kisojen B-alkulohkoa Tampereella isännöivä Susijengi on valinnut alkulohkon kumppanimaakseen kakkoskorin maista Liettuan. Lohkoarvonnat järjestetään Latvian Riiassa torstaina 27. maaliskuuta.
Susijengi säilytti asemansa maailman 20. ja Euroopan 13. sijalle rankattuna miesten koripallomaajoukkueena. Kansainvälinen koripalloliitto FIBA julkaisi päivittyneen ranking-järjestyksensä helmikuun karsintaikkunan jälkeen.
Suomi ja Liettua ovat solmineet virallisen kumppanuussopimuksen kesän EM-kisoihin. Kotikisoihin lippuja tai majoitusta halajavan kannattaa toimia ripeästi, sillä tuore sopimus tuo Tampereelle Liettuan joukkueen vanavedessä tuhansia liettualaisfaneja ja kansainvälisen arvoturnauksen sähköistä tunnelmaa.
Susijengin EM-kotikisoihin Tampereelle on saatavilla jälleen uusi majoitus- ja lippupaketti. Elämys Groupin ja Koripalloliiton tampere.basket.fi -sivustolta on hankittavissa nyt Day Pass -lippupaketteja osana majoituspakettia.
Koriskausi 2024–2025 saa arvoisensa kruunun, kun koko korisperhe kokoontuu Helsingissä lauantaina 17.5.2025. Tapahtuma tuo yhteen pelaajat, seuratoimijat, fanit ja alumnit – kaikki, joiden sydän sykkii suomikorikselle.