1.10.2017 Puola-tappio oli nollattu ja Suomi oli valmis uuteen haasteeseen. Neljännen pelin jälkeen olisi tarjolla lepopäivä, joten bensaa ei tarvitsisi säästää – vaikkei moiseen paljon mahdollisuuksia ollut aiemminkaan.
EM-kisojen levypallokuningas Ville Vainio repi ottelussa 20 levypalloa.
Suomi pelasi Tsekkoslovakiaa vastaan yhden turnauksen parhaista puolustuspeleistä.
Jotain uutta piti kokeilla ja niinpä valmennuskaksikko olikin laittanut aloitusviisikkoon kolme pitkää pelaajaa (Kari Liimo, Kari Lahti ja Ville Vainio) sekä heidän lisäkseen Pilkevaaran ja Finnemanin. Paikkapuolustus piti ja alku oli upea: Suomi johti 17-4 ja puolivälissä tilanne oli 29-23.
Jäähallissa riitti jännitystä aivan loppuun saakka mutta kun 40 minuuttia oli pelattu, olivat tulostaululla lukemat 54-51. Suomi oli voittanut, yleisö riemuitsi, sensaatio oli tapahtunut – oi sitä onnen tunneta!
Kalevi Tuominen kertoi pelin jälkeen, että tavoitteena oli saada paikkavartioinnin avulla tshekkien kova korinaluskolmikko Bobrovsky-Zednicek-Zidek (juuri se sama joka sittemmin Forssan Alussa teki hirmulukemia) kuriin. ”He tekevät yleensä korinsa aivan korin alta, kertoivat heittokartat”. Taisivat Petteri ja Kari Liimo avittaa suunnittelussa, koska peli näytti kovin BYU:n paikkapuolustukselta.
Koko ottelun alusta loppuun pelannut Kari Liimo näytti tshekkejä vastaan olevansa maailmanluokan pelaaja ja heitti peräti 16 pistettä. Jorma Pilkevaara teki 12 ja Veikko Vainio yhdeksän. Tshekkien paras oli sittemmin muun muassa maan koripalloliittoa johtanut Jiri Zednicek 12 pisteellään.
Peli peliltä otteitaan paransi myös 19-vuotias Veikko ”Ville” Vainio, joka oli kovaa vauhtia nousemassa turnauksen kovimmaksi levypallopelaajaksi, vaikkeivät tilastoihin pelien jälkeen yleensä muut mahtuneet kuin parhaat pisteiden tekijät. Nyt Vainion 20 levypalloa, joista seitsemän hyökkäyskorilla, mainittiin. Suomi voitti joukkueena levypallot 46-36.
Petteri Petersenille peli oli ”ruumiillista ja henkistä kidutusta. Minun palleani ja sappiparkani eivät kestä toista ottelua ja hänen (Kalevi Tuominen) nyrkin iskujaan.” Petteri joutui repimään Tuomista kaiken aikaa takaisin vaihtopenkille kentän puolelta.
Martti Liimo kehuikin Petteriä, joka sai Kallun pysymään kohtuullisesti aisoissa, toisin kuin olympiakisoissa Tokiossa, jossa Kallu oli usein jopa ”päättämässä meidän nopeita hyökkäyksiämme…”
”En muista ottelua, jossa poikamme olisivat puolustaneet yhtä hyvin”, summasi hikimärkä Kalevi Tuominen tiiviin lehtimiesjoukon edessä pelin jälkeen.
Suomen hyvät otteet olivat herättäneet yleisön, jota oli saapunut seuraamaan sunnuntai-illan myöhäisottelua lähes 6 000 henkeä.
Neljän pelipäivän jälkeen kisojen paras pisteiden tekijä oli Kreikan Kolokithas. Hän oli tehnyt 115 pistettä eli lähes 29 peliä kohden. Suomen paras oli 57 pistettä heittänyt Jorma Pilkevaara. Levypallotilaston kärjessä olivatkin sitten Ville Vainio (45) ja Kari Liimo (43) – kaksi suomalaispelaajaa!
Kovan neljän pelin rupeaman jälkeen Kalevi Tuominen lupasi joukkueelle lepoa. ”Huomenna emme harjoittele, korkeintaan käymme elokuvissa”, sanoi suuri leffojen, erityisen lännen sellaisten ystävä Kallu.
Lue lisäksi kisoista mm.:
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Lepopäivä oli vietetty ja vastassa 3.10.1967 Espanja, josta välipäivän lehtijutut kovin varoittivat. Kalevi Tuominen oli pohtinut, olisiko myös välipäivänä maanantaina kuitenkin pitänyt harjoitella, mutta pelaajat Pertti Laannin johdolla sanoivat menevänsä mieluummin vasta tiistaiaamuna herättelemään kroppaa.
Vuoden 1967 EM-kisojen toinen pelipäivä 29.9.1967 alkoi iloisissa tunnelmissa. Ankaraa kritiikkiä ennen kisoja suoltaneissa sanomalehdissä oltiin avausvoittoon tyytyväisiä, mutta jo toisessa tai viimeistään kolmannessa kappaleessa muistettiin mainita, että Hollanti oli Helsingin lohkon heikoin joukkue. Päivän vastus Romania olisi sen sijaan ihan muuta.
Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
Koripallon Hall of Fame täydentyi lauantaina kuudella uudella lajilegendalla: Timo Haukilahti, Jyrki Immonen, Paavo Koskivaara, Jonathan Moore, Satu Saarteinen ja Pyry-Matti Vasama.
Toukokuun 16. päivä 2024 tulee kuluneeksi 96 vuotta Robert "Petteri" Petersenin syntymästä. Amerikkalaissyntyisen valmentajan perintö elää suomalaisessa koripallossa vahvana, ja esimerkiksi 15-vuotiaiden SM-sarja on nimetty hänen mukaansa Robert Petersen Cupiksi.
Superlauantai tuo yhteen pelaajat ja fanit, erotuomarit ja seuratoimijat, huippusarjat ja junnut sekä alumnit – kaikki, joiden sydän sykkii korikselle. Varmista paikkasi heti - tätä yhteistä päivää et halua missata!
Koripallon EM-kisat järjestettiin pitkäksi venyneen tauon jälkeen jälleen viime kesänä eikä Susijengi aikaillut lyödessään leimaansa kansainväliselle arvokisatasolle. EuroBasket 2022-turnauksen kohokohdat olivat Prahan alkulohkon Puola- ja Tshekki-voitot, Berliinin neljännesvälierävoitto Kroatiasta sekä Espanja-puolivälieräottelu.
Ennen Susiladiesin sunnuntaina 27.11. pelattua EM-karsintaottelua Liettuaa vastaan Urhea-hallissa järjestettiin Kohti unelmien naiskorista -seminaari. Koripallomuseon järjestämä seminaaritallenne on nyt nähtävissä Koripalloliiton Youtube-kanavalla.
Koripallomuseon järjestämä Alumnigaala 2022 vietettiin lauantaina Hilton Kalastajatorpalla. Hienossa tapahtumassa Hall of Fame -kunniagalleria sai viisi uutta jäsentä.