1.12.2020 08:11 Koripallomuseoyhdistyksen hallinnoima suomalaisen koripalloilun Hall of Fame täydentyy kymmenellä uudella lajilegendalla, jotka poikkeusolosuhteiden takia julkaistiin poikkeuksellisesti Ylen suorassa TV-lähetyksessä Susijengin ja Serbian välisessä ottelussa.
Valinta Hall of Fame -kunniagalleriaan on kunnianosoitus ansiokkaasti suomalaiseen koripalloon vaikuttaneille henkilöille, jotka ovat edesauttaneet merkittävällä henkilökohtaisella panoksellaan suomalaista koripalloa.
Valinnoista vastaa Koripallomuseoyhdistyksen hallitus asiantuntijaraatien ehdotusten perusteella. Seuraavat henkilöt on valittu nostettavaksi Hall of Fame-kunniagalleriaan loppuvuodesta 2020:
(s. 19.2.1948) Hakola pelasi uransa aikana 29 naisten maaottelua pistekeskiarvolla 11,9. Pohjoismaiden mestari 1967. Kuusi Suomen mestaruutta, yksi hopea, yksi pronssi. Mestaruuksista neljä tuli Helsingin Työväen Uimareiden paidassa 1960-luvun alkupuolella.
(s. 5.5.1947). Koripalloliiton toiminnanjohtaja 1982-2005 ja sitä ennen Litmanen toimi Koripalloliiton koulutuspäällikkönä. Pelaajana 11 miesten maaottelua. SM-sarjassa 78 ottelua, joissa 909 pistettä. Yksi Suomen mestaruus, kaksi pronssia ja yksi cup-mestaruus. Päävalmentajana SM-sarjassa 97 ottelua, voittosuhde 58,8 %. Koripalloiiton kunniajäsen.
(s. 23.8.1948). Mahlamäki pelasi 134 miesten maaottelua, joissa syntyi 995 pistettä. EM-lopputurnauksessa 1977, Pohjoismaiden mestari 1970. SM-sarjassa 189 ottelua, joissa 2537 pistettä. Kolme SM-kultaa, kaksi hopeaa kolme cup-mestaruutta. Päävalmentajana naisten SM-sarjassa, 59 ottelua.
(s. 5.4.1937, k.10.11.2009). Manninen oli maajoukkueen ensimmäinen 2-metrinen pelaaja. 106 miesten maaottelua, joissa 428 pistettä. Tokion olympiakisoissa 1964, kolmasti EM-lopputurnauksessa, kolmasti Pohjoismaiden mestari. SM-sarjassa 212 ottelua ja 2864 pistettä. Kolme Suomen mestaruutta, yksi hopea ja kolme pronssia.
(s. 19.5.1936, k. 21.4.2016). Mäkelä oli ansiokas naiskoripalloilun valmentaja. Voitti valmentajana seitsemän Suomen mestaruutta Nokian Urheilijoissa sekä Tampereen Pyrinnössä. Naisten SM-sarjassa 180 ottelua, voittoprosentti 62,7 %. Tyttöjen maajoukkueen päävalmentajana.
(s. 27.6.1955) Valmentajana Äänekosken naiskoripalloilun voimahahmo. Eniten voittoja valmentajana, 388, naisten SM-sarjassa kautta aikain. Yksi Suomen mestaruus, viisi hopeaa, kaksi pronssia ja kaksi cup-mestaruutta. Vuoden valmentaja naisten pääsarjassa 1997 ja 2003.
(s. 28.3.1970). Pelasi 133 naisten maaottelua, joissa 1514 pistettä. EM-lopputurnaus 1987. 20 kautta SM-sarjassa, jossa 452 ottelua, 7019 pistettä, 4639 levypalloa. Neljä SM-hopeaa, neljä pronssia ja kolme cup-mestaruutta. Neljästi vuoden pelaaja ja viidesti paras puolustuspelaaja.
(s. 27.3.1954). Pelasi 133 miesten maaottelua, joissa 923 pistettä. EM-lopputurnaus 1977, kaksi Pohjoismaiden mestaruutta. SM-sarjassa 600 ottelua, joissa 9724 pistettä. Yhden ottelun ennätys 40 pistettä. Yksi Suomen mestaruus, kaksi pronssia, yksi cup-mestaruus. Päävalmentajana SM-tasolla 57 ottelua, voittosuhde 49,1 %.
(s. 28.8.1931, k. 2010). Valmentajana Nokialla viisi naisten Suomen mestaruutta ja neljä cup-mestaruutta. Koripalloliiton hallituksen jäsen 1983-88. Koripalloliiton kunniajäsen.
(s. 15.1.1937, k. 17.12.2018). 85 miesten maaottelua, joissa 331 pistettä. Tokion olympiakisat 1964, kolme EM-lopputurnausta, kaksinkertainen Pohjoismaiden mestari. SM-sarjassa 268 ottelua, joissa 3723 pistettä. Yhden ottelun ennätys pääsarjassa 47 pistettä. Päävalmentajana SM-sarjassa 54 ottelua, voittosuhde 44,4 %.
Keturi on yksi Superlauantaina 23. toukokuuta suomalaisen koripallon kunniagalleriaan nostettavista legendoista.
Miesten maajoukkueen pitkäaikainen päävalmentaja ja nykyinen Koripalloliiton valmennuksen johtaja on yksi viidestä tänä vuonna suomalaisen koripallon Hall of Fameen nimettävästä legendasta.
Tänä vuonna suomalaisen koripallon Hall of Fameen nimetään viisi uutta legendaa.
Koriskausi 2025–2026 saa arvoisensa päätöksen, kun koko korisperhe kokoontuu Helsingin ytimeen lauantaina 23. toukokuuta 2026. Superlauantai tuo saman katon alle pelaajat, seuratoimijat, fanit, alumnit ja kaikki, joiden sydän sykkii suomikorikselle.
Koriskausi 2025–2026 saa arvoisensa päätöksen, kun koko korisperhe kokoontuu Helsingin ytimeen lauantaina 23. toukokuuta 2026. Superlauantai tuo saman katon alle pelaajat, seuratoimijat, fanit, alumnit ja kaikki, joiden sydän sykkii suomikorikselle.
Koriskauden 2024–25 parhaat pelaajat ja toimijat on palkittu lauantaina Superlauantain yhteydessä pidetyssä vuosittaisessa palkintogaalassa. Vuoden pelaajina loistivat Helsinki Seagullsin Lassi Nikkarinen ja Torpan Poikien Taru Tuukkanen. Koripallon kunniagalleria Hall of Fame kasvoi neljällä uudella legendalla.
Koriskausi 2024–2025 saa arvoisensa kruunun, kun koko korisperhe kokoontuu Helsingissä lauantaina 17.5.2025. Tapahtuma tuo yhteen pelaajat, seuratoimijat, fanit ja alumnit – kaikki, joiden sydän sykkii suomikorikselle.
Koripallon Hall of Fame täydentyi lauantaina kuudella uudella lajilegendalla: Timo Haukilahti, Jyrki Immonen, Paavo Koskivaara, Jonathan Moore, Satu Saarteinen ja Pyry-Matti Vasama.
Toukokuun 16. päivä 2024 tulee kuluneeksi 96 vuotta Robert "Petteri" Petersenin syntymästä. Amerikkalaissyntyisen valmentajan perintö elää suomalaisessa koripallossa vahvana, ja esimerkiksi 15-vuotiaiden SM-sarja on nimetty hänen mukaansa Robert Petersen Cupiksi.
Superlauantai tuo yhteen pelaajat ja fanit, erotuomarit ja seuratoimijat, huippusarjat ja junnut sekä alumnit – kaikki, joiden sydän sykkii korikselle. Varmista paikkasi heti - tätä yhteistä päivää et halua missata!