19.8.2019 08:55 Koripallomuseoyhdistyksen hallinnoima suomalaisen koripalloilun Hall of Fame täydentyy kahdeksalla uudella lajilegendalla, jotka julkistettiin Koripalloliiton 80-vuotisjuhlaturnauksessa pelatussa Suomi-Venäjä-ottelussa.
Tom Hynninen, Risto Piipari, Seija Leino, Reija Vesa, Jukka Kuusela ja Raita Kuusela vastaanottivat kunniakirjat, jotka oli luovuttamassa Koripallomusen johtaja Jari Toivonen, Koripalloliiton pj. Timo Elo sekä Koripallomuseoyhdistyksen pj. Juha Matti Holopainen.
Valinta Hall of Fame -kunniagalleriaan on kunnianosoitus ansiokkaasti suomalaiseen koripalloon vaikuttaneille henkilöille, jotka ovat edesauttaneet merkittävällä henkilökohtaisella panoksellaan suomalaista koripalloa.
Valinnoista vastaa Koripallomuseoyhdistyksen hallitus asiantuntijaraatien ehdotusten perusteella. Seuraavat henkilöt on valittu nostettavaksi Hall of Fame-kunniagalleriaan:
(s. 15.10.1894, k. 5.2.1982) Koripalloliiton ensimmäinen puheenjohtaja 1939-43. Koripalloliiton kultainen ansiomerkki ja kunniapuheenjohtaja. Toimi Helsingin olympiakisoissa 1952 koripalloturnauksen kilpailujohtajana. Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen lehtori.
Monipuolinen palloilumies, lukuisia Suomen mestaruuksia. Oli niin jalkapallossa, jääpallossa kuin jääkiekossakin maaottelupelaaja. Lisäksi jalkapallossa maajoukkueen päävalmentaja.
(s. 3.10.1905, k. 17.4.1998) Oli voimakkaasti rakentamassa koripalloilun tuloa Suomeen. Koripalloliiton kultainen ansiomerkki. Oli Helsingin NMKY:n nuorisojohtaja ja urheilusihteeri. Toi 1927 NMKY:n maailmankisoista Kööpenhaminasta pelipallon Suomeen ja organisoi harjoitustoiminnan. Oli aikanaan Koripalloliiton sihteerinä ja monivuotisena liittohallituksen jäsenenä. Toimi myös SM-sarjan erotuomarina.
(s. 8.11.1913, k. 7.7.1995) Alkuvuosien lajipioneeri. Koripalloliiton ensimmäinen sihteeri, monivuotinen liittohallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. Oli 1930-luvulla Saksassa opintomatkalla ja toi koripallotietouden perustat Suomeen. Ammatiltaan voimistelunopettaja ja kylvi pelin siementä erikoisesti Kymenlaaksossa ja kotipaikkakunnallaan Karhulassa. Pelaajana Suomen mestari 1939.
Fabricius, joka siirtyi myöhemmin Ruotsiin, oli monipuolinen urheilumies, sillä hänellä oli yleisurheilusta, erikoisesti aitajuoksussa, SM-mitaleita ja maaotteluedustuksia.
(s. 25.2.1934, k. 16.10.2014) Pelaajana 11-kertainen koripalloilun Suomen mestari. 73 miesten maaottelua, joissa 894 pistettä, ja viisi kertaa EM-kisoissa. Neljä Pohjoismaiden mestaruutta. 19 pelikautta SM-sarjassa (Pantterit ja Honka), 318 ottelua ja 5605 pistettä. Kahdesti SM-sarjan korikuningas (1960 ja -61). Urheilutoimittajien valitsemana kahdesti vuoden koripalloilija. Aktiiviuran päätyttyä hän toimi SM-sarjavalmentajana kolmella mestaruudella Hongassa, voittosuhde 79,5 %.
Kuusela kunnostautui myös yleisurheilussa, jossa voitti useita nuorten Suomen mestaruuksia, ja käsipalloilussa, jossa voitti kuusi Suomen mestaruutta ja pelasi viisi maaottelua.
(s. 11.11.1932) Merkittävä tekijä Torpan Poikien nousussa Suomen koripalloilun huipulle, niin itse SM-sarjan pelaajana kuin valmentajanakin sekä seuran puheenjohtajana. Koripalloliiton kultainen ansiomerkki. Toiminut Suomessa lukuisten kansainvälisten koripalloturnausten lehdistövastaavana. Toimi Koripallosäätiön toimitusjohtajana vv. 1992-2017. ToPoLa-seuran perustajajäsen, seuran pitkäaikainen puheenjohtaja (1978-1992).
(s. 21.6.1947) Valmennuksen vahva mies Kymenlaaksosta. Valmentanut miesten SM-sarjassa KTP:tä ja Kouvoja yhteensä 13 kautta, jona aikana 468 ottelua ja voittosuhde 59,6 %. Valmentajana kaksi Suomen mestaruutta Kouvoissa ja vuoden valmentaja 1995 ja -99. Toiminut myös naisten koripallomaajoukkueen päävalmentaja 1990-93 ja 1999-05.
(s. 1.5.1965) Naisten maajoukkueessa 103 maaottelua, joissa 700 pistettä. Pohjoismaiden mestari 1988. Naisten EM-lopputurnauksessa 1987. Kaksi Suomen mestaruutta ja kaksi cup-voittoa. 8 kautta SM-sarjassa (Pyrintö, HNMY ja TuRi), 182 ottelua ja niissä 2720 pistettä. Voitti SM-sarjan levypallokuninkuuden 1988. Pelasi USA:n yliopistokoripalloilua Kaliforniassa 13,5 pisteen ottelukeskiarvolla.
(s. 29.11.1961) Naisten maajoukkueessa 94 ottelua, joissa 875 pistettä. Kahdesti EM-lopputurnauksessa, 1980 ja -81. Seitsemän Suomen mestaruutta ja kolme cup-voittoa. 12 kautta SM-sarjassa (NoU ja Pyrintö), 232 ottelua ja 4119 pistettä. Kolminkertainen SM-sarjan korikuningatar.
Hall of Fame -kunniagalleria >
Koripallon Hall of Fame täydentyi lauantaina kuudella uudella lajilegendalla: Timo Haukilahti, Jyrki Immonen, Paavo Koskivaara, Jonathan Moore, Satu Saarteinen ja Pyry-Matti Vasama.
Toukokuun 16. päivä 2024 tulee kuluneeksi 96 vuotta Robert "Petteri" Petersenin syntymästä. Amerikkalaissyntyisen valmentajan perintö elää suomalaisessa koripallossa vahvana, ja esimerkiksi 15-vuotiaiden SM-sarja on nimetty hänen mukaansa Robert Petersen Cupiksi.
Superlauantai tuo yhteen pelaajat ja fanit, erotuomarit ja seuratoimijat, huippusarjat ja junnut sekä alumnit – kaikki, joiden sydän sykkii korikselle. Varmista paikkasi heti - tätä yhteistä päivää et halua missata!
Ennen Susiladiesin sunnuntaina 27.11. pelattua EM-karsintaottelua Liettuaa vastaan Urhea-hallissa järjestettiin Kohti unelmien naiskorista -seminaari. Koripallomuseon järjestämä seminaaritallenne on nyt nähtävissä Koripalloliiton Youtube-kanavalla.
Koripallomuseon järjestämä Alumnigaala 2022 vietettiin lauantaina Hilton Kalastajatorpalla. Hienossa tapahtumassa Hall of Fame -kunniagalleria sai viisi uutta jäsentä.
Naisten maajoukkue viettää juhlavuotta, kun ensimmäisestä maaottelusta tuli kesällä kuluneeksi 70 vuotta. Nyt on aika kerätä ihmiset tärkeän asian äärelle, kun Koripallomuseo järjestää naiskorisseminaarin. Seminaarin jälkeen käynnistyy Susiladiesin EM-karsintaottelu Liettuaa vastaan.
Kirja toteutetaan sponsorien ja yksityislahjoittajien tuella. Koripallomuseon pienkeräykseen lahjoittamalla tuet kirjahankkeen toteutumista!
Syyskuulta marraskuulle koronatilanteen takia siirtynyt Gaala kokoaa korisihmiset yhteiseen illanviettoon, jossa mm. julkistetaan Hall of Fame 2021.
Koripalloilija hae mukaan saamaan tukea opiskeluun, työelämään tai koripallouraan. Tutustu myös tapahtumatarjontaan, jossa kerrotaan mm. ulkomaille lähtömahdollisuuksista.
Historiallisen ensimmäisen alumnivuoden kunniaksi aloitettiin perinne palkita kiertopalkinnolla alumnitoimintaa edistäneitä henkilöitä. Vuoden 2020 korisalumnit ovat Pirta Mikkola ja Mikko Simon.