29.10.2010 Taiteilija Juhana Blomstedtin (1937–2010) viimeiseksi työksi jäänyt Vapaaheitto-niminen veistos näki päivänvalon perjantaina Helsingin Munkkiniemessä. Urheilu- ja erityisesti koripallokulttuuria huokuvan teoksen paljasti Helsingin liikuntajohtaja, ex-maajoukkuepelaaja ja ToPo-legenda Anssi Rauramo.
Vapaaheitto-patsaan paljastustilaisuus keräsi satoja oppilaita ja koripallonystäviä paikalle perjantaina Munkkiniemessä.
Koria kohti suuntautuvaa kaarta kuvaavaa Vapaaheittoa olivat ihastelemassa mm. ToPo-legenda Anssi Rauramo (etualalla) ja ToPoa nykyisin edustava maajoukkuekapteeni Hanno Möttölä (taka-alalla). Kuvat: Matti Siukosaari & Lauri Ilomäki.
Vapaaheitto-veistos sijaitsee Munkkiniemen yhteiskoulun nurmialueella.
Nimensä veistos on saanut koripallon liikerataa kuvaavasta kaaresta, ja se nousee lähes kuuden metrin korkeuteen. Veistoksen kärki päättyy 3.05 metrin korkeuteen, joka vastaa korirenkaan korkeutta kentän pinnasta. Veistos on toteutettu corten-teräksestä, ja se on valaistu neljällä maahan upotettavalla valaisimella.
Veistoksen tarkoituksena on vaalia urheilu- ja koripallokulttuuria Munkkiniemessä ja Helsingissä. Munkkiniemen yhteiskoulu ja koripalloseura Torpan Pojat ovat yhdessä tehneet lajia tunnetuksi ja kohottaneet paikkakunnan mainetta koko maassa. Veistos nousi myös koko lajin valtakunnalliseksi kunnianosoitukseksi.
Innokkaana koripalloilijanakin tunnettu Juhana Blomstedt oli maamme johtavia klassisen modernismin edustajia, jonka taiteelle on ominaista ilmaisun tiiviys ja ajatuksen selkeys. Blomstedt oli kiinnostunut havaitsemisen lainalaisuuksista ja geometristen muotojen moniselitteisyydestä, mikä näkyy taidekriitikko Timo Valjakan mukaan myös Vapaaheitto-veistoksessa.
- Ajateltua korirengasta kohti suuntautuva ja kapeneva teräsmuoto ei kuvaa yhtä yksittäistä vapaaheittoa vaan satoja sellaisia. Kyse on jokaista kunnianhimoista koripalloilijaa ja taiteilijaa yhdistävästä asiasta, pyrkimyksestä mahdollisimman tarkkaan ja puhtaaseen suoritukseen, Valjakka kuvailee.
Veistosidean isä Tom Hynninen kertoo koripalloinnostuksen alkaneen Munkkiniemessä vuonna 1948, kun Munkkiniemen yhteiskoulua käyvät pojat pystyttivät vanhan vedenpumppaamon lähelle omatekoisen koripallotelineen. Myöhemmin pojat liittyivät Torpan Poikiin, ja helsinkiläisen koripalloseuran voittokulku Suomessa ja maailmalla alkoi.
Torpan Poikien pelaajista monet pelasivat myös Munkkiniemen yhteiskoulun riveissä, ja 1960-luvulla Munkkiniemen yhteiskoulu voittikin peräkkäin neljä oppikoulujen Suomen mestaruutta ja myös Pohjoismaiden oppikoulujen mestaruuden. 1970-luvulla koulun poikien ykkösjoukkue sijoittui hopealle oppikoulujen Euroopan mestaruusturnauksessa. Pojat valmensi voittoon Pentti Nohynek, joka oli jo vuosikausia tehnyt järjestelmällistä työtä munkkiniemeläisen koripalloilun hyväksi.
Vapaaheitto-veiston julkaisu suoritettiin Munkkiniemessä satojen koulun oppilaiden, koripallojunioreiden, munkkalaisten ja Munkkiniemen Yhteiskoulun senioreiden läsnä ollessa. Nykyisistä ToPo-pelaajista julkistustilaisuudessa oli mm. Suomen maajoukkuekapteeni Hanno Möttölä.
Veistoksen kustannukset hankittiin kansalaiskeräyksellä, ja hankkeen suojelijana on toiminut Munkkiniemen säätiö. Veistos luovutettiin paljastuksen yhteydessä Munkkiniemen yhteiskoululle.
Koripalloliitto järjestää II-tason koulutuskokonaisuuden Kisakallion urheiluopistolla Lohjalla. Tämän koulutuskokonaisuuden hyväksytty suorittaminen aikataulussa oikeuttaa Koripalloliiton valmentajalisenssijärjestelmän B-lisenssiin kaudelle 2026 - 2027. Koulutuksessa on varmasti viisi avointa paikkaa. Ilmoittautuminen maaliskuussa alkavalle kurssille päättyy 2.3.
Jo vuosien ajan Susijengin tulevaisuuden runkopelaajaksi uumoiltu Mustapha Amzil, 24, teki odotetun maajoukkuedebyyttinsä viime kesänä ja loisti avainroolissa joulukuussa, kun Susijengi kaatoi kotonaan Ranskan. Talven MM-karsintaikkunan alkaessa Amzil kertoo olevansa valmis mihin tahansa rooliin pitkällä matkalla kohti Qatarin MM-parketteja.
Lassi Nikkarisen ensimmäinen kausi Euroopassa ei ole ollut kaikista helpoin. Nyt Nikkarinen on löytänyt paikan, jossa häneen luotetaan.
Korisliigan kärkijoukkue Salon Vilpasta määrätietoisesti kohti pudotuspelikevättä johtava Samu Adler, 18 vuotta, on toipunut marraskuisen jalkaoperaationsa jäljiltä aikataulussa. Tänään alkavassa maajoukkueikkunassa Adler kertoo tavoitteekseen osoittaa Susijengille arvonsa ja potentiaalinsa ja kilpailla paikasta MM-karsintarotaatiossa.
Yhdysvaltojen miesten yliopistosarja NCAA:ssa viimeisen viikon suomalaisonnistujiin lukeutuvat Viljami Vartiainen, joka heitti 25 pistettä ja 7 kolmosta, sekä Olavi Suutela, joka kahmi 11 pisteen ja 11 levypallon tupla-tuplan.
Kataja Basket kohosi jälleen alemman jatkosarjan kärkeen kaatamalla Kobrat. Se oli hyvä uutinen myös Kouvoille, joka kilpailee Kobria vastaan panoksena Korisliigassa pysyminen. Kouvot on oman Lahti-voittonsa ansiosta nyt neljä voittoa Kobrien edellä, kun ottelukierroksia on jäljellä neljä, mutta joukkueiden keskinäinen etu on toistaiseksi Kobrilla.
Miesten Korisliigan alemmassa jatkosarjassa Tampereen Pyrintö otti merkittävän voiton, jolla se lunasti itselleen takaisin lohkon kärkipaikan. Ylemmässä jatkosarjassa KTP-Basket kävi onnistuneella vierasreissulla.
Naisten Korisliigassa pelattiin lauantaina neljä ottelua. Illan voittajia olivat BC Nokia, Pyrintö, ViVe ja EBT.
Helsinki Seagullsin Trey Niemi teki suorastaan ekonomista työtä osuessaan kaksi kolmasosaa kaikista heittoyrityksistään. Joukkuetoveri Rene Rougeau jäi syötön päähän triplatuplasta. Korihaiden pistekuninkaat Ville Tahvanainen ja Frank Champion.
Koripalloliiton, PostNordin ja Koripallosäätiön yhteistyössä perustama We deliver -rahasto on jakanut avustuksia jo 19. kertaa. Vuonna 2018 perustettu rahasto on noussut merkittäväksi tekijäksi suomalaisessa urheilukentässä, varmistaen harrastamisen jatkumisen sadoissa perheissä.