29.9.2017 Vuoden 1967 EM-kisojen toinen pelipäivä 29.9.1967 alkoi iloisissa tunnelmissa. Ankaraa kritiikkiä ennen kisoja suoltaneissa sanomalehdissä oltiin avausvoittoon tyytyväisiä, mutta jo toisessa tai viimeistään kolmannessa kappaleessa muistettiin mainita, että Hollanti oli Helsingin lohkon heikoin joukkue. Päivän vastus Romania olisi sen sijaan ihan muuta.
Joukkueen teippaaja Matti Turpeinen oli hankkinut ammattiosaamista Amerikasta saakka.
Avausottelussaan Espanjan 88-85 voittanut Romania oli selkeä ennakkosuosikki. Yleisesti lehdissä toivottiin perjantai-illan huumaa ja sellaista myös koettiin, kun Suomi voitti Romanian 57-51 (35-28) johdettuaan peliä kaiken aikaa!
Avausvoiton ansioista oli jäähalliin nyt saapunut jo yli 5000 katsojaa, jolle lehdistö antoi kiitoksen. ”Yleisön kannustus toi puolustukseen sellaista ryhtiä, ettei Romanian nopea peli missään vaiheessa onnistunut. ”
Kari Liimo heitti Romaniaa vastaan 16 pistettä, Pertti Laanti 10 ja Jorma Pilkevaara seitsemän. Kehuja saivat käytännössä kaikki, mutta erityisesti Lars Karellin ja Teijo Finnemanin ”raivokas puolustus” noteerattiin. Karell piti Romanian pelätyn Albun pois pahanteosta ja tälle kirjattiin vain kaksi pistettä. ”Jos Suomi jatkaa samaan malliin, on se mitaliehdokas”, arvioi Romanian valmentaja Popescu.
Pelin jälkeen Suomen pukukopissa vallitsi ”Geneven tunnelma” kun pelaajat niin rajusti halailivat toisiaan – jopa niin rajusti, että pukuhuoneen kattoon tuli jälkiä kun pitkien miesten päät siihen kolisivat.
Kalevi Tuominen sanoi, että pelin ratkaisi ”anna ja mene” - nopeasti kohti vastustajan koria, syöttö eteenpäin ja kovaa korin alle. Tuominen menetti pelissä miltei äänensä, kun karjui koko 40 minuuttia ohjeita. ”Paras maaottelumme kautta aikojen”, arvioi Kallu hikisenä taiston tauottua.
Hauskaa oli se asiantuntemus, jolla skribentit arvioivat pelin oikeudenjakajia: ”Ottelun tuomitsivat Hollannin Weber ja Neuvostoliiton Afanasjev, jotka onnistuivat tehtävässään tyydyttävästi.” Toki tuomarit puhuttivat muutenkin, vertasipa tshekkien huoltaja heitä jopa ranskalaisiin perunoihin: päältä kirkkaita ja kovia mutta sisältä pehmeitä. Meiltähän tämä käy!
Kaksi peliä oli takana ja Suomella kaksi voittoa. Fyysinen rasitus ja pikkuvammat kiusasivat mutta onneksi joukkueen vaihtopenkillä hääri voimistelunopettaja, teippauksen uranuurtaja (Matti) ”Tape-Turpeinen”. Hän osasi teipata pelaajat ennen jokaista tuimaa taistoa Amerikasta hankkimallaan ammattitaidolla. Oli ollut jo 1960-luvun alussa HKT:n mukana.
”Opin teippauksen taidon Ohion yliopistossa, jossa olin Asla-stipendiaattina vuonna 1960. Koulun professorien joukossa oli eräs ihan tavallinen Mr. Early Biggs mutta hän olikin sitten mato miehekseen, mitä teippaukseen tuli. Amerikasta tultuani tarjosin vapaaehtoisesti palveluksiani kaikille liitoille, mutta en kelvannut kenellekään. Vasta Moskovan EM-kisojen (1965) jälkeen otti Kalevi Tuominen minuun yhteyttä kuultuaan, että olin hoitanut Liimon veljesten jalat kuntoon.”
Sittemmin Matti Turpeinen kuului yhtä lailla myös jalkapallomaajoukkueen vakiokalustoon. Vuoden 1967 EM-joukkueen koripalloilijat nostavat hänet kiitollisuudella esiin vielä 50 vuotta tapahtuman jälkeen.
Matti Turpeista kuvattiin aikajonglööriksi, koska ehtii leipätyönsä - Meilahden yhteiskoulun voimistelunopettaja - lisäksi valmentaa huippu-uimareita kuten Marju Tillyä ja Ulla Patrikkaa. Lisäksi hän oli uimahyppääjien fysiikkavalmentaja ja myöhemmin myös lajin TV-kommentaattori.
Kaksi peliä, kaksi voittoa ja edessä jo seuraavana päivänä ottelu Puolaa vastaan. Pertti Laanti uskoi omiinsa: ”Leipäähän sekin syövät, teemme heistäkin selvää jälkeä, ainakin sillä mielellä lähdemme areenalle.”
Lue myös:
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Lepopäivä oli vietetty ja vastassa 3.10.1967 Espanja, josta välipäivän lehtijutut kovin varoittivat. Kalevi Tuominen oli pohtinut, olisiko myös välipäivänä maanantaina kuitenkin pitänyt harjoitella, mutta pelaajat Pertti Laannin johdolla sanoivat menevänsä mieluummin vasta tiistaiaamuna herättelemään kroppaa.
Puola-tappio oli nollattu ja Suomi oli valmis uuteen haasteeseen. Neljännen pelin jälkeen olisi tarjolla lepopäivä, joten bensaa ei tarvitsisi säästää – vaikkei moiseen paljon mahdollisuuksia ollut aiemminkaan.
Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
Susijengin avausvastustajaksi Tampereen EM-alkulohkoon saapuva, ensimmäisiä EM-kisojaan kahteentoista vuoteen pelaava Ruotsi on julkaissut kesän maajoukkuerinkinsä. Päävalmentaja Mikko Riipisen nimeämän kuudentoista pelaajan ryhmän tähtinä kimmeltävät Miami Heatissa mainion tulokaskauden pelannut Pelle Larsson sekä jo vuosikymmenen päivät Espanjassa pelannut pelinrakentaja Ludvig Håkanson.
Tämän kesän koripallon EM-kotikisat ovat mukana WWF:n urheilu- ja tapahtuma-alan vastuullisuusmerkin pilottihankkeessa. Elokuun kisat saavat ensimmäisenä Suomessa WWF:n vastuullisuusmerkin.
Lipunmyynti elo-syyskuun vaihteessa pelattaviin koripallon EM-kotikisoihin vetää ja Suomen otteluihin lehterit täyttyvät tasaisesti. Susijengin isännöimälle Tampereen kisaviikolle on myyty yli 70 000 pääsylippua.
Hallitsevana maailmanmestarina Tampereen EM-alkulohkoon saapuvan Saksan ykköstykki, Orlando Magicin 208-senttinen ja 23-vuotias Franz Wagner, on vahvistanut olevansa mukana EM-kisoissa. NBA-pelaajista mukanaolonsa Tampereen EM-alkulohkossa ovat tähän asti vahvistaneet mm. Nikola Vucevic (Montenegro), Jonas Valanciunas (Liettua) ja Pelle Larsson (Ruotsi).
Suomi-koriksen ykköstähti Lauri Markkanen, 28, lausui keskiviikkona kauan odotetut sanat Susijengin EM-kotikisakesän 2025 avanneessa mediatilaisuudessa Helsingin Urhea-hallilla. Markkanen vahvisti olevansa mukana Susijengin EM-kisaleirityksessä ja odottavansa kasvavan innon vallassa Tampereella ja Riiassa pelattavia EM-kisoja.
Tampere tarjoaa elo-syyskuussa pelattavien EM-kotikisojen vieraille kätevän lisäedun. Kaikkiin tapahtuman pääsylippuihin sisältyy automaattisesti matkaoikeus Tampereen seudun joukkoliikenteen busseissa, raitiovaunuissa ja junissa.