28.1.2020 12:00 Lähes neljällä vuosikymmenellä Korisliigaa pelannut Pussihukkien kasvatti ja Helsinki Seagulls-ikoni Timo Heinonen, 38, sai lauantaina kaulaansa pitkän uransa ensimmäisen kultamitalin, kun Seagulls peittosi Suomen cupin finaalissa Salon Vilppaan 94-93. Kolmesti SM-hopeaa hakeneen Heinosen katse on nyt vahvasti kevään 2020 tosipeleissä.
Timi Heinonen haki lauantaina uransa ensimmäisen aikuisten kultamitalin. Kuva: Ville Vuorinen.
Kun Töölön Kisahallin summeri soi lauantai-iltana jatkoajan päättymisen merkiksi ja Seagulls pääsi juhlimaan seuran historian ensimmäistä mestaruutta, Timo Heinosen olemus oli paljonpuhuva.
Yhtä vaille 850 Korisliiga-ottelun veteraani hymyili ja nauroi ja taputteli cup-pokaalia hyvillään, mutta hänen käytöksensä oli samalla ammattimaisen hillittyä; ikään kuin Heinonen olisi viestittänyt joukkueelleen ja Seagullsin kannattajille, että tämä mestaruus on koeponnistus ennen keväällä koittavaa varsinaista etappia.
- Ilman muuta oltiin koko joukkue tosi onnellisia mestaruudesta ja tyytyväisiä omaan suoritukseemme. Oli hauska päästä pelaamaan keskellä kautta matsi, jossa on tavallista tammikuun runkosarjamatsia enemmän panosta. Silti meidän lopullinen tähtäin on toukokuun peleissä, Heinonen kertoo.
Veteraanin mukaan kovatasoinen cup-finaali värikkäine käänteineen kävi kuitenkin mainiosta työnäytteestä pudotuspelejä odottaessa. Vaikka Seagullsilla oli välttävä heittopäivä, joukkue oli taivuttaa Vilppaan siltaan kolmannen jakson puolivälissä. Ja vaikka Vilpas johti minuutti ennen jatkoajan loppua ratkaisevan tuntuisesti 89-93, helsinkiläiset pitivät päänsä kylmänä ja kaivautuivat väkisin pisteen voittoon.
- Kyllähän se joukkueen paineidensietokyvystä kertoo, että pystyttiin ”one and done”-ottelussa kaivautumaan vaikeannäköisestä tilanteesta voittoon. Osattiin kaikissa tilanteissa reagoida siihen mitä Vilpas tekee ja meiltä löytyi laajuutta ja varmuutta hakea pytty kotiin. Ihan varmasti muistot cupin finaalista tuo itseluottamusta jatkoon.
Korisliigan kaikkien aikojen ikoneista puhuttaessa Timo Heinonen kuuluu listan kärkinimiin jo siitäkin syystä, että 2020-luvun taittumisen myötä hän on pelannut pääsarjassa kolmea viikkoa vaille neljällä vuosikymmenellä.
Vaikka monet Heinosen ikätoverit ja jopa vuosia nuoremmat ovat jo lyöneet tossut naulaan, on häneltä löytynyt vuodesta toiseen virtaa ja intoa jatkaa Pantteri-patsaan metsästystä.
- Ehkä pääsyy siihen on, että homma tuntuu edelleen hauskalta. Koris on niin sanotusti kivaa. Vaikka olen vuosien aikana iän myötä menettänyt joitain osa-alueita pelissäni, toisilla alueilla olen onnistunut kehittymään. Se on pitänyt koriksen mielenkiintoisena, Timi kuittaa.
Uransa alkuvuosina 33% tarkkuudella kolmosensa upottanut profiloitui 2010-luvun aikana yhdeksi Korisliigan pelätyimmistä heittäjistä. Nyt Heinosella onkin meneillään kolmas perättäinen kausi vähintään 42% kolmostarkkuudella.
- En pääse enää samoilla tilannenopeuksilla tai korkeuksilla heittotilanteisiin kuin joskus nuorempana, mutta heittoni lähtee nopeammin kuin aiemmin, osaan heittää pienemmästä tilasta ja jopa kauempaa kuin aiemmin, hän pohtii.
- Ja vaikken ole enää niin nopea, olen pystynyt muokkaamaan peliäni niin, että pystyn pelaamaan yhä fiksummin. Esimerkiksi korilleajotilanteissa, joissa olisin nuorempana pyrkinyt räjähtävään pomppuun, pikemminkin hidastan liikettäni, jolloin se on vaikeampi puolustaa. Kaikkia tällaisia vanhan miehen konsteja.
Heinosen pitää tuoreena myös hänen toinen intohimonsa, pyöräily. Sivutoimisesti pyöräverkkokauppaa pyörittävä Heinonen tapaa lentää kesäisin fillareineen mielenkiintoisiin maailmankolkkiin ja sotkea satojen ellei tuhansien kilometrien matkoja parhaimmillaan aina Helsinkiin vievään autolauttaan asti.
- Eipä tule sellaista iskutusta polville ja jäsenille kuin vaikka katukoriksen pelaaminen aiheuttaisi, mutta silti pysyn jonkinnäköisessä kondiksessa. Näen maailmaa, voin lomailla ja energiankulutuksen suuruuden vuoksi saan samalla syödä hirveitä määriä. Siinä pysyy pää tuulettuneena, Timi nauraa.
Korisliigan kevätkaudelle siirryttäessä liigassa on – etenkin Salon Vilppaan loukkaantumisten myötä – yksi suursuosikki yli muiden: tuore cupin mestari, kotikentällään tappioton liigajohtaja Helsinki Seagulls.
Heinonen pitää Seagullsin menestystä monen asioiden summana, mutta nostaa erikseen jalustalle korkean joukkuehengen.
- Me toimitaan hyvin yhteen sekä kentällä että pukuhuoneessa. Ollaan tosi erilaisia tyyppejä, mutta kaikki omalla tavallamme mielenkiintoisia ja välitetään toisistamme. Meistä on hauska pelata yhdessä.
Oma lukunsa on joukkueen ikärakenne: 38-vuotiaat Heinonen ja Tuukka Kotti sekä 35-vuotias Shawn Huff muodostavat Gullsin ”setäportaan”, ulkomaalaispelaajat sekä tarkkakätinen Antti Kanervo ovat iältään 25-29-vuotiaita ja pyramidin pohjalla Waxlaxin veljekset, Sakari Laakso, Sami Tahvanainen ja Daniel Lindner ovat parikymppisiä.
- Pelasin mäkin aikanaan parikymppisten kavereiden täyttämässä jengissä, kun aloitin uraani Pussihukissa, mutta meidän vanhimmat pelaajat oli korkeintaan viitisen vuotta vanhempia. Ehkä Gullsissa on käynyt niin, että me vanhat kaverit nuorrutaan ja nuorimmat kaverit puolestaan saa ammennettua jonkinlaista ajatonta viisautta meidän vanhojen ihmisten jutuista ja tavoista, Heinonen naurahtaa.
Heinosen tavoite kevään 2020 tosipeleistä on yksiselitteinen: viiden pronssi- ja kolmen hopeamitalin lisäksi palkintokaappiin se ensimmäinen kultainen.
- Ei runkosarjan voitto ole vielä merkki mistään, ei sarjaykköselle ole tiedossa automaattista vapaataivalta mestaruuteen asti. Meidän pitää pysyä nöyrinä ja jatkaa treenaamista että ollaan valmiina keväällä, kun ne oikeasti hauskat pelit alkaa.
Kouvojen Tuukka Härsilä avasi kauden 21 pisteen suorituksella, vaikka lopulta voiton ottelusta veikin Korihait. Myös Tapiolan Honka ja Kataja Basket juhlivat.
Korisliiga käynnistyy perjantaina 3.10. kolmella ottelulla. Löydät alapuolelta pähkinänkuoritiedot, otteluohjelmat sekä joukkuekohtaiset ennakkohaastattelut.
Efton Reid III tutustuu ympäröivään kulttuuriin ja sopeutuu siihen parhaansa mukaan, vaikka onkin ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen ulkopuolella. Kobrien pelisysteemissä hän haluaa olla koneiston osa – mitä milloinkin tarvitaan.
Tampereen Pyrinnön kasvatti oppi maailmasta paljon Islannissa ja Italiassa, mutta nyt hänen on aika soveltaa taitojaan ja ylläpitää menestystä Helsinki Seagullsissa.
19-vuotias Leo Eklund siirtyi kesän aikana HNMKY:n riveistä Uuteenkaupunkiin ja Korihaiden paitaan. Nyt hän valmistautuu elämänsä ensimmäiseen pääsarjakauteen ja vakuuttaa, ettei hätkähdä haasteesta.
Max Besselink aloittaa ensimmäisen kautensa Katajassa ja tavoittelee ehjää, hyvää vuotta. Kataja puolestaan tavoittelee uusia korkeuksia päästyään viime kaudella mitalipeleihin mutta jäätyään neljänneksi.
Lahti Basketball nousi myrskyisien kausien jälkeen takaisin Korisliigaan, ja nyt päävalmentaja Kristian Palotiellä on edessään haaste saavuttaa kilpailuetua ja ennen kaikkea säilyttää sarjapaikka.
Ensimmäistä Korisliiga-mestaruuttaan metsästävä Eemi Luukkonen tähtää edelleen ammattilaiseksi ulkomaille mutta on 23:een ikävuoteensa mennessä oppinut, että kehitys tapahtuu ajallaan.
Eero Innamaa kokee paikallisylpeyttä Salon Vilppaan paidassa, vaikka välillä vanhan liiton turkulaiset kuittailevatkin paikkakuntavalinnasta. Pitkä jatkosopimus oli pelaajalle helppo valinta.
Joona Tuomala pelasi viime kaudella uransa parasta koripalloa. Uutena osoitteena on kasvattajaseura KTP-Basket, ja pelit käynnistyvät itseluottamuksen siivittäminä.