9.12.2017 Helsinki Seagullsin Timo Heinonen (198cm/36v) teki tiistaina 5.12. suomalaista koripallohistoriaa, ohittaen KTP-ikoni Jarkko Tuomalan pelattujen runkosarjaotteluiden määrässä ja siirtyen yksin ottelutilaston piikkipaikalle. Mitä pitkään rikkomattomana pidetyn ennätyksen uusi haltija itse miettii saavutuksestaan?
Jo 19:ttä kauttaan Korisliigassa pelaava Heinonen on perjantain Pyrintö-Seagulls -ottelun jälkeen pelannut nyt 625:ssä pääsarjatason runkosarjaottelussa. Vantaan Pussihukkien kasvatin pääsarjaura alkoi kaudella 1999/00, jonka jälkeen 198-senttinen sisäpelaaja on tehnyt itsestään luotettavan, jokaisen valmentajan unelmapelaajan.
Mittavan ja komean liigauran taipaleella Heinonen on ehtinyt edustaa kasvattajaseura PuHua, ToPoa, KTP:ta ja viimeisimmin Seagullsia. Miehen kiistattomasta merkitysestä joukkueilleen kertoo paljon se, että liigauransa kahden ensimmäisen kauden jälkeen Heinonen on kirjauttanut alle 20 peliminuuttia ottelua kohden runkosarjassa vain kahdesti.
Miltä saavutus maistuu, Timo Heinonen?
- Nämä ovat vähän sellaisia asioita, joita ei oikein vielä osaa hahmottaa täysin, Heinonen myöntää.
- Eikä tämä varmasti muuta mitään tässä vaiheessa, mutta varmasti myöhemmin tulee katsottua uraa taaksepäin ja mietittyä sekä arvostettua enemmän näitä asioita.
Korisliiga-arjessa eläessä ison kuvan hämärtyminen on varsin ymmärrettävää. Jokainen peli on uusi mahdollisuus ja jokainen kausi oma tarinansa.
- Tästä voi sitten nauttia oman uran päätyttyä jonkun hetken. Kunnes Antero Lehto menee ohi, Heinonen naurahtaa.
19 liigakautta on valtava määrä. Se olisi valtava määrä kenelle tahansa pelaajalle, puhumattakaan 198-senttiselle sisäpelaajalle, joka hyökkää sekä puolustaa useimpina iltoina tuntuvan minuuttimäärän vastustajan vahvimpia jässiköitä. Erityisesti neljän ulkomaalaisvahvistuksen aikana Heinonen on saanut paimentaa vastustajan parhaimpiin pelaajiin lukeutuvia vahvistuksia illasta toiseen, kiitettävällä menestyksellä.
Tuollainen kuorma käy kropalle varmasti raskaaksi, mutta Heinonen on pystynyt kaudesta toiseen pelaamaan isoja minuutti- ja pelimääriä. Eikä miehen maine luotettavana, joukkueen tietynlaisena tukipilarina ei ole millään tavalla liioiteltu.
- On ollut paljon onneakin mukana, ettei ole tullut isompia loukkaantumisia, Heinonen muistuttaa.
Hyvä tuuri on lähes aina ansaittua. Tunnollisena harjoittelijana ja viimeisen päälle ammattilaisena tunnettu Heinonen tuntuu kaudesta toiseen olevan yhtä hyvässä kunnossa kuin vuosi sitten. Mies on kuin hyvä viini, vain paranee ikävuosien kertyessä.
- On tässä koitettu pitää itsestään huolta myös. Samalla on pakko nostaa hattua kaikille loistaville fyssareille ja fysiikkavalmentajille joita mulla on ollut uran aikana, Heinonen jakaa kiitosta.
Askel ei näytä juuri hidastuvan ja tilastojenkin valossa mies on pelaamassa ihan yhtä tehokasta sesonkia kuin esimerkiksi kaudella 2015/16. Keskiarvoikseen Heinonen on toimittanut 9,7 pistettä ja 4,3 levypalloa ottelua kohden. Kolmoset pussiin 35,7% tarkkuudella.
Seagullsin neljänneksi parhaan +/- -lukeman ottelua kohden (+3,4) kirjauttanut Heinonen on joukkueelleen edelleen lähes mittaamattoman arvokas palanen. Kuinka kauan Heinonen vielä jatkaa sorvin ääressä?
- Niin. Ei voi tietää, Heinonen miettii.
- Sopimusta on jäljellä vielä ensi kausi. Mikäli kropassa tuntuu samalta kuin nyt ja pelaaminen sekä treenaaminen maistuu edelleen näin hyvältä, niin miksei sitä sitten jatkaisi edelleen.
Heinosen meriittilista on vakuuttava. Todella, todella vakuuttava.
Yhteensä neljä SM-pronssia, Pussihukkien, ToPon, KTP:n ja Seagullsin paidassa. Kolme SM-hopeaa, Pussihukkien, ToPon ja KTP:n väreissä. Cup-hopeaa kahdesti ToPon paidassa. Henkilökohtaisten saavutusten listalta löytyy kaksi Vuoden Puolustuspelaaja –palkintoa (2005/06 & 2009/10) ja Vuoden Kehittynein Pelaaja –palkinto (2007/08).
Kaikkiaan 14 maaottelua vyölleen kerännyt Heinonen on saavuttanut miltei kaiken, mitä pelaaja voi Suomessa saavuttaa. Paitsi SM-kultaa. Tuukka Kotin, Antti Kanervon ja viimeisimmin Carl Lindbomin muodossa Susijengi-tason vahvistuksia riveihinsä saaneella Seagullsilla näyttäisi olevan kaikki palaset taistella jälleen mitaleista.
- Kyllä mä näen, että meillä on erittäin hyvät saumat taistella mestaruudesta tämän ryhmän kanssa, Heinonen linjaa.
Kolme kertaa finaaleissa vieraillut Heinonen löytää tästä myös yhden merkittävän tekijän pitkälle uralleen. Mitaleista taisteleminen tekee Suomen talvessa vierasreissujen tahkoamisesta pykälän verran mielekkäämpää.
- Se on ollut uran aikana varmasti yksi motivaation korkealla pitänyt tekijä, Heinonen toteaa.
- Se, että olen päässyt pelaamaan joukkueissa jotka ovat oikeasti taistelleet niistä mestaruuksista, vaikka sitä kultaa ei vielä ole omalle kohdalle osunutkaan, on ollut tärkeää. Sillä on iso merkitys sille, miten jaksaa painaa töitä päivästä toiseen.
Päävalmentajauransa 36. miesten maaottelun lauantai-iltana Valencian olympiakarsintasemifinaalissa valmentanut Lassi Tuovi, 37, oli turnauksen päätyttyä rauhallinen ja mietteliäs. Intensiivinen olympiakarsintakesä palautti Susijengin kollektiivisen identiteettinsä äärelle ja antoi koko ryhmälle paljon työstövaraa tulevaan.
Jo yhdeksän vuoden ajan Espanjan liigassa ammattilaisena pelannut susikapteeni Sasu Salin, 33, odottaa illan olympiakarsintasemifinaalia vesi kielellä. Espanjalaiseen kulttuuriin perin pohjin tutustunut Sasu korostaa illan ottelun olevan suomalaisittain ainutlaatuinen: vastassa on harvoin maajoukkuetasolla kohdattu Euroopan mestari ja vielä sen omassa kotihallissa.
ToPo Juniorien juniorimyllystä maailmalle lähtenyt Remu Raitanen, 26, on viime vuosina vähitellen vakiinnuttanut roolinsa Susijengissä. Espanjan kakkosliigassa ammattilaiskokemusta kartuttanut Raitanen kertoo nauttivansa susiroolistaan aina valmiina heittäjänä ja joukkuepelaajana ja ottavansa kaiken irti Valencian olympiakarsinnoista.
Susijengin uuden sukupolven keulakuviin lukeutuva Olivier Nkamhoua, 24, pelasi viime perjantaina ensimmäisen koripallo-ottelunsa helmikuisen leikkauksen jälkeen, ja upotti heti 21 pistettä voitossa maailman kärkijoukkueisiin lukeutuvasta Latviasti. Valencian olympiakarsinnoissa Susijengissä nähdään kovakuntoinen, onnellinen ja vapautunut ”Olli”.
Kun Susijengi peittosi Espoo Metro Areenalla Uuden-Seelannin, alkutahdit voitolle iski Miro Little, 20, energisellä puolustuspelillään. Pari päivää myöhemmin Tampereella Latviaa vastaan Little tarjoili maailmanluokan puolustuksen kylkeen ennakkoluulotonta heittopelaamista. Pelihaluja uhkuva Miro uskoo vireen kantavan myös Valencian olympiakarsintakoitoksiin asti.
Vain kaksi vuotta sitten Edon Maxhuni valmistautui uransa ensimmäisiin aikuisten arvokisoihin Susijengin paidassa. Pikakelauksella kaksi vuotta eteenpäin, ja yhtäkkiä Maxhuni, 26, on kasvanut tärkeäksi osaksi Susijengin kokeneempaa osastoa. Tänä iltana Tampereella pukee susipaidan päälleen 50. kerran miesten A-maaotteluun.
Alle kaksi viikkoa sitten seurajoukkuekautensa Ranskan liigan hopeamitaliin päättänyt Mikael Jantunen, 24, oli kentän ylivoimaisesti paras pelaaja Susijengin päihittäessä Uuden-Seelannin Sasu Salinin haamukorilla. Hiljalleen maailmanluokan pelaajaksi kasvanut Wartti Basketin kasvatti korostaa olympiakarsintojen lähestyessä intensiteetin ja joukkuepelin merkitystä.
Ensimmäisen ottelunsa Susijengin paidassa tänään tiistai-iltana Espoo Metro Areenalla pelaavat Thomas Tumba, 23, ja Miikka Muurinen, 17, ovat vakuuttaneet valmennusjohdon ja joukkuetoverit energiallaan ja urheilullisuudellaan. Kumpikin debytanteista lähestyy illan ottelua korkealla itseluottamuksella.
Salon Vilppaassa kevään 2021 Suomen mestaruuden voittanut ja sittemmin Korisliigan kehittyneimpänä pelaajana sekä vuoden puolustuspelaajana palkittu Perttu Blomgren, 22, otti ison askeleen eteenpäin urallaan Slovenian hopeajoukkue Helios Domzalessa. Ensivaikutelma vanhan Jugoslavian alueen koripallosta maistui lapualaislähtöiselle Pertulle.
Kotkan Peli-Karhujen kasvatti Severi Kaukiainen, 26, on kotoisen Korisliigan mittapuulla maan ehdottomia eturivin pelaajia. Vietettyään päättyneen seurajoukkuekauden Slovakian Patrioti Levicessä ja Viron mestari BC Kalev/Cramossa Kaukiainen uskoo ottaneensa pelaajana seuraavan askeleen ylöspäin. Tällä kertaa kehitys oli ennen kaikkea henkistä.