28.9.2023 13:00 Bisons Loimaa lähtee jälleen yrittämään paikkansa vakiinnuttamista Korisliigassa. Operaatiota luotsaamaan on palkattu Juri Heinämäki, joka hakee etuja kaikella muulla kuin muita matkimalla.
Miesten Korisliigan viimeisin sarjanousija on jokaiselle koripallofanille tuttu nimi Bisons Loimaa. Seuralla on historiassaan peräti kaksikin Suomen mestaruutta 2010-luvun alulta, mutta viime vuosina joukkue on joutunut ramppaamaan edestakaisin Korisliigan ja Miesten 1. Divisioona A:n väliä. Nyt loimaalaisilla on jälleen iskemisen paikka, sillä seura nousi viime kevään pelimenestyksellään pääsarjaan Tapiolan Hongan tilalle.
Uusi päävalmentaja Juri Heinämäki tarttuu tuumasta toimeen tehdäkseen tästä kaudesta parhaan miesmuistiin, mutta hän tiedostaa, että lähtökohta on jotakin aivan muita kuin kaikilla muilla joukkueilla liigassa.
– Meidän täytyy lähestyä tavoitteitamme ottamalla yksi peli kerrallaan. Täysin riippumatta vastustajasta, oli se sitten Kauhajoki tai Korihait, pelaamme voitosta ja keräämme sarjapisteitä. Totta kai iso tavoitteemme runkosarjan päätteeksi on paikka ylemmässä jatkosarjassa, mutta en näe tässä vaiheessa järkevänä mennä asioiden edelle tuijottamalla lopputavoitteita käsillä olevan ottelun sijasta.
Joukkueen minimitavoite on totta kai selvä. Sitä ei tarvitse Heinämäen erikseen edes mainita, sillä jokainen pystyy ilman ennustajanlahjojakin päättelemään, että ensimmäinen askel menestykseen pitkällä aikavälillä on pysyä sarjassa. Heinämäki vahvistaa asian ja toteaa, että Bisons, jos joku, ansaitsee tämän saavutuksen.
– Tämä on urani neljäs Korisliiga-organisaatio, ja voin rehellisesti sanoa, että täällä asiat hoidetaan hyvin. Budjetti ei ehkä ole Suomen suurin, mutta toimintaympäristö on määrätietoinen ja tavoitteellinen. Kyllä tällaisen seuran pitää pystyä vakiinnuttamaan paikkansa taas Korisliigassa.
Miten tällaiset tavoitteet sitten saavutetaan? Heinämäki kertoo, että kesätauolla joukkueen rakentamiseen suhtauduttiin realistisesti ja lähdettiin liikkeelle sillä ajatuksella, että pienehköllä budjetilla ei kannata yrittää matkia muiden kokoonpanoja vaan päinvastoin, luoda jotakin omaa.
– Ryhdyimme trendien vastaisesti kasaamaan isojen pelaajien kokoonpanoa. Meillä on kentällä perinteinen sentteri ja iso laitahyökkääjä sekä vahvistuksena löytyy kaksimetristä takamies–laituriakin. Myös kotimainen osastomme on keskivertoa kookkaampia pelaajia. Haemme etua siitä erosta muihin nähden, että pallotaidon sijaan pelipaikoilla kahdesta viiteen painotamme kokoa.
Lähestymistapa todellakin on poikkeuksellinen. Koripallossa on parinkymmenen viime vuoden aikana tapahtunut ilmiö, jossa yhä enemmän ja enemmän pelaajia on alkanut siirtyä kaaren sisäpuolelta ulos, ja usein puhutaan jopa pelipaikattomasta koripallosta. Heinämäki toteaa, että tuskin Bisonskaan niin sanotusti ysärille asti on pelityylissään menossa, mutta hyvin todennäköisesti sisäpelaamista on luvassa enemmän kuin muilla.
– Jostain se kilpailuetu täytyy haalia. Jos yrittää rakentaa vähemmillä pelimerkeillä samaa kuin muut, niin todennäköisesti sen kilpailun häviää. Siksi olemme päättäneet sivuuttaa monet kuumimmat trendit ja kunnioittaa perinteitä.
Omanlaistaan etua Bisonsille tuo sekin, että heillä on ollut kokoonpano valmiina jo hyvän aikaa. Valmentaja kehuu sitä sen verran tasaiseksi laadussa, että muutamalla loukkaantumisellakaan tekeminen ei missään nimessä pääse romahtamaan. Tähän mennessä näkemänsä perusteella hän uskaltaa olla optimistinen.
– Olen ollut tyytyväinen pelaajien sitoutumiseen ja oppimisenhaluun. Se on kuitenkin väistämätön fakta, että kun kentän laidalla on uusi valmentaja ja pelaajat tulevat hyvin monenlaisista eri peliympäristöistä, niin se vaatii työtä ihan jokaiselta, että pelaamisemme kehittyy. Tähän mennessä joka ikisellä kerralla olemme pystyneet perusasioitamme parantamaan. Otamme pitkiä loikkia oikeaan suuntaan.
Bisons Loimaa 2023-24 pähkinänkuoressa
Pantterijahti käynnistyy lokakuun ensimmäisenä perjantaina ja Suomen mestari on selvillä viimeistään 15.5.2025. Korisliiga jatkaa formaatilla, jossa 22 kierroksen jälkeen joukkueet jaetaan ylempään ja alempaan jatkosarjaan.
Viimeisen kahden kauden aikana Saksan Bundesliigassa ja Belgian ja Alankomaiden yhteissarjassa pelannut Helsingin NMKY:n kasvatti Max Besselink, 202 cm ja 22 vuotta, palaa Suomeen. Besselink palaa yksivuotisella sopimuksella tuoreeltaan Suomen mestaruuden voittaneeseen BC Nokiaan, jota hän edusti viimeksi kaudella 2021–22.
Andre Gustavson kolkutteli 2010-luvun viimeisinä vuosina Susijengin portteja yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista suomalaispelaajista. Vaikka viimeiseen neljään vuoteen Gustavsonia ei ole maajoukkuepaidassa nähty, on hänen tähtäimensä kuusivuotiseksi venähtäneen NCAA-uran ajan ollut koko ajan ammattilaisurassa ja Susijengissä.
26 erotuomarivuoden jälkeen Miltos Ioannidis pistää pillin pussiin ja antaa hyvillä mielin tilaa nuoremmalle erotuomaripolvelle. Pitkän uran kulmakiviä ovat olleet koripallon kautta syntyneet ystävyyssuhteet, solidaarisuus ja positiivinen ajattelu.
Helsinki Seagulls on tehnyt yhden kauden mittaisen jatkosopimuksen joukkueen pitkäaikaisen luottopelaajan Timo Heinosen kanssa. 1026 Korisliiga-ottelun kokemuksella varustettu 42-vuotias laituri on edustanut joukkuetta jo kaudesta 2015-16 asti.
Helsinki Seagullsin kokoonpanossa nähdään hyvää jatkuvuutta myös tulevalla Korisliiga-kaudella 2024-25, kun joukkueen kapteeni René Rougeau ja luottopelaaja Ricky Waxlax jatkavat joukkueessa 1+1-muotoisilla jatkosopimuksilla.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2024–25. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 10 sarjalisenssiä. Naisten pääsarjat ovat joukkuemäärältään täynnä tulevalla kaudella.
Karhu Basket on solminut vuoden pelaajasopimuksen 25-vuotiaan takamiehen Andre Gustavsonin kanssa. Gustavson on pelannut kuusi ottelua Susijengin paidassa. Kaikki ikäluokat huomioiden Gustavson on pukenut maajoukkuepaidan ylleen sata kertaa.
Niko Mattila ei ole vielä sisäistänyt kaikkea, mitä vajaa viikko sitten tapahtui Korisliigan seiskafinaalissa. 424 Korisliiga-ottelua pelanneelle Mattilalle ensimmäisestä finaalikokemuksesta muodostui ikimuistoinen, kun pääsi nostamaan Pantteri-patsaan kohti Kisahallin kattoa joukkueen ja kannattajien edessä.
Topias Palmi palkittiin jo uransa toisen kerran Korisliigan Vuoden pelaajana. Ensimmäinen kausi Kauhajoen paidassa toi kaulaan myös pronssimitalin.