”Unelmoin siitä, että jokainen lapsi, jokainen aikuinen ja nuori tuntee olevansa arvokas sen ansiosta, että on erilainen. Unelmoin urheilusta, joka ei ole pelkkää kilpailua, vaan siltojen rakentamista, kanssaihmisten tukemista ja toivon luomista.” — Kestävyysjuoksija Mustafe Muuse
Suomen Urheiluliitolla on meneillään mielenkiintoinen ja tärkeä hanke, Talo-hanke. Sen tarkoituksena on kehittää toiminta- ja yhteistyömalli, jolla edistetään maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta ja hyvinvointia sekä integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan seura- ja harrastustoiminnan avulla.
Hanke on kolmivuotinen ja EU:n osarahoittama.
— Yleisurheilu on Suomessa erittäin suosittua, mutta huomio keskittyy usein huippu-urheilijoihin. Urheiluliiton toiminnan keskiössä ovat myös lapset ja nuoret. Myös monet yhteistyökumppanuudet rakennetaan lasten ja nuorten urheilun ympärille, kertoo talousjohtaja Mikko Kivi Suomen Urheiluliitolta.
Valitettavasti toiminta ei tavoita kovin hyvin maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria ja tähän puutteeseen on syntynyt Talo-hanke.
— Maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallistaminen tapahtuu hankkeessa monin tavoin. Luomme verkostoja ja palveluketjuja, kehitämme urheiluseuroja saavutettavimmiksi, luoda osallistavia toimintamalleja sekä viestimme hyvistä käytänteistä monikielisesti ja monikanavaisesti, kertoo Talo-hankkeen projektipäällikkö Sanni Soilampi.
Mitä se tarkoittaa käytännössä?
— Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi matalan kynnyksen toimintamalleja, kuten koulu- tai päiväkotipäivien yhteydessä olevaa toimintaa, maksuttomien tai edullisten yleisurheilukoulujen järjestämistä ja erilaisten urheiluleirien järjestämistä hankkeen pilottiseuroissa, Soilampi kertoo.
— Se tarkoittaa myös esimerkiksi monikielisten opasmateriaalien luomista ja tiedon jakamista harrastamisen taloudellisista tukimuodoista.
Hankkeessa halutaan myös mitattavaa konkretiaa ja siksi hankkeella on tavoiteluvut:
1000 lajikokeilua
100 uutta harrastajaa
10 aikuista osaksi seurojen toimintaa ja valmennusta
50 eri tilaisuutta
— Uskaltaisin sanoa, että tulemme nuo kaikki tavoitteet saavuttamaan. Hanke on pyörinyt pilottiseuroissa nyt vasta 2 kuukautta ja olemme saaneet esimerkiksi mukaan jo 7 aikuista seurojen valmennukseen.
Mutta mistä tulee nimi Talo-hanke?
— Hankkeen koko nimi on Yleisurheilun yhteinen talo ja sen taustalla on ollut ajatus siitä, että kaikkien on hyvä tulla osaksi lajia ja olla mukana yhteisessä ”yleisurheilukodissa”.
Sen sijaan konkreettista talohanketta pyöritetään Mellunmäessä. Kyseessä on Me-säätiön ylläpitämä yhteisötalo Meltsi. Meltsi on kohtaamispaikka kaikille lähialueen lapsille ja heidän perheilleen. Meltsissä järjestetään vanhemmuutta tukevaa ohjattua toimintaa, harrastusryhmiä lapsille ja nuorille sekä yhteisön vapaaehtoisten järjestämää toimintaa. Ja kaikki tietenkin maksuttomasti.
— Mellunmäki on yksi Helsingin sosioekonomisesti huono-osaisimmista kaupunginosista ja tiedämme, että tällaisissa kaupunginosissa on vähemmän vapaa-ajan toimintaa ja myös urheiluseuratoimintaa, kertoo vaikuttavuusasiantuntija Katja Anoschkin Me-säätiöstä.
Meltsin tavoite on selkeä: vähentää lapsiperheiden eriarvoistumista koko Mellunkylän alueella sekä ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Ydinkohderyhmänä ovat sellaiset perheet, joilla ei muuten ole mahdollisuutta harrastaa.
Meltsin taustalla on 10 vuotta sitten perustettu Me-säätiö, jonka tarkoituksena on ehkäistä lasten ja nuorten eriarvoistumista ja syrjäytymistä.
— Suomessa on keskisuuren kaupungin verran lapsia ja nuoria, jotka ovat syrjäytymis- ja köyhyysriskissä. Moni heistä jää syrjään myös vapaa-ajan toiminnasta, Anoschkin kertoo.
Vaikuttavuuden mittaamisella on Me-säätiössä tärkeä rooli.
— Hankkeilla ei ole paljon arvoa, jos ei voida näyttää toteen, että ne toimivat, Anoschkin toteaa.
Me-säätiö on selvittänyt myös valtion ja kuntien rahoittaman sekä urheiluseurojen ja muiden harrastustoimijoiden tuottaman harrastamisen vaikuttavuutta. Harrastustoiminnan vaikuttavuudessa on tärkeää, että toiminta tavoittaa erilaisista perhetaustoista tulevia lapsia ja nuoria ja vahvistaa muun muassa heidän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kaverisuhteita.
Selvitysten mukaan muun muassa maksuttomat koulupäivän yhteydessä järjestettävät harrastusryhmät tavoittavat hyvin heikommassa asemassa olevia nuoria ja lapsia ja maksuttomat ryhmät hyvin lapsia ja nuoria, joiden kotikieli on muu kuin suomi tai ruotsi.
Harrastuksiin osallistuvista suurimmalla osalla on ystävä harrastusryhmässä, mikä on myös yhteydessä halukkuuteen jatkaa harrastuksessa. Toisaalta juuri heikoimmassa asemassa olevilla lapsilla on vähiten ystäviä ryhmissä ja sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen onkin tärkeää kiinnittää huomiota kaikessa toiminnassa.
Nämä tulokset antavat tietoa, jolla urheilu- ja harrastustoimintaa voi kehittää, jotta se tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja lapsia paremmin.
Me-säätiön selvityksen tuloksia löytyy https://data.mesaatio.fi/ Lisää tuloksia julkaistaan kesäkuussa.