Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Koripallossa käsi nostetaan virheen merkiksi – ketään ei loukata tahallaan. Väkivalta tai minkäänlainen syrjintä eivät kuulu osaksi koripalloa. Koripalloperhe on yhteisö, jonne kaikki ovat tervetulleita omana itsenään ja erilaiset yksilöt muodostavat yhdessä koripalloyhteisön.

Koripalloliiton strategian mukaan jokaisen korisperheen toimijan tulisi pyrkiä omassa toiminnassaan olemaan niin hyvä kuin mahdollista, ”be as good as you can be”. Tämä pätee myös yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen kohdalla, jossa jokainen voi omalla toiminnallaan edistää syrjimättömyyttä. Koripalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma kokoaa yhteen tilannekatsauksen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta koripalloyhteisössä sekä konkreettisen suunnitelman yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi vuosille 2019–2020. 

Koripalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 

Keskeinen osa vastuullisuutta on yhdenvertaisuus: kaikkia kohdellaan samalla tavalla riippumatta siitä, millaisia he ovat, ja kaikkien oikeuksia kunnioitetaan. Yhdenvertaisuuden ytimessä on myös kaikkien osallistumisen mahdollistaminen. Toiminta pidetään avoimena kaikille, ja erilaisten vähemmistöjen osallistumista tuetaan. Osallistumisen tulisi olla myös taloudellisesti mahdollista kaikille.

Eri ihmisten tai yksilöiden kohteleminen eri tavalla on mahdollista, jos sillä pyritään tosiasialliseen yhdenvertaisuuteen. Tätä kutsutaan positiiviseksi syrjinnäksi tai positiiviseksi erityiskohteluksi. Vähävaraisten harrastamisen tukeminen taloudellisesti tai tietylle vähemmistölle rajattu valmentajakurssi ovat yksinkertaisia esimerkkejä tästä.

Mahdollisuudet vaikuttaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eri ulottuvuuksiin ovat rajallisia. Esimerkiksi Suomen väestö painottuu maan eteläosiin, joten on luonnollista, että etelässä koripallotoiminta on aktiivisempaa kuin esimerkiksi Itä-Suomessa. Tällaisten tosiasioiden tunnustaminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö yhdenvertaisuutta tukevia toimenpiteitä kannattaisi tehdä tai etteikö niillä voisi saada aikaan tuloksia.

Yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta on laadittu erillinen, laajempi suunnitelma. Seuraavassa kuvataan tiiviisti, miten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo huomioidaan koripallotoiminnassa.

Jokainen saa olla oma itsensä

Turvallisen toimintaympäristön ulottuvuus käsittää runsaasti toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan kaikki yksilöt hyväksyvä ilmapiiri. Näitä ovat esimerkiksi koripallon arvoihin kasvattaminen sekä epäasialliseen käytökseen puuttuminen.

Kaikkien osallistumisen mahdollistaminen

  • Tehtävien pitäminen avoimina kaikille. Tarpeettomat vaatimukset, jotka rajoittavat joidenkin ryhmien osallistumista, poistetaan. Esimerkiksi erotuomaritoiminta on avointa sekä miehille että naisille samoilla periaatteilla.
     
  • Seuranta ja vähemmistöjen tukeminen. Eri ryhmien, esimerkiksi sukupuolten, ikäryhmien tai etnisten ryhmien, osallistumista eri rooleissa arvioidaan ja seurataan. Ryhmiä, joiden osallistuminen eri tehtäviin on epäsuhteessa niiden kokoon, tuetaan konkreettisin toimenpitein.
     
  • Sukupuolten tasa-arvo. Miehet ovat tällä hetkellä monissa rooleissa enemmistönä, joten naisten ja tyttöjen osallistumista tuetaan. Esimerkiksi Valmentaa kuin nainen -hankkeeseen osallistumalla Koripalloliitto on pyrkinyt lisäämään naisten osallistumista, ja tyttöjen koripalloa tuetaan Her World, Her Rules -toimintaohjelmalla. Juniorimaajoukkueiden budjetit ja ohjelmat ovat täysin yhdenvertaiset.
     
  • Maantieteellinen kattavuus. Toimintaa pyritään järjestämään kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi Pikkusudet-toimintaa järjestetään ympäri Suomea, ja se edistää alueellista yhdenvertaisuutta. Seurojen tulee huolehtia paikallisesta kattavuudesta toiminta-alueensa ja olosuhteidensa puitteissa. Liitto tukee alueellista tasa-arvoa myös alueellisten kenttäpäälliköiden kautta.
     
  • Erityisryhmät. Pyörätuolikoripallotoiminnalla lajin pariin saadaan ihmisiä, jotka eivät muuten välttämättä harrastaisi ollenkaan liikuntaa. Lajia voi harrastaa kuka tahansa, myös vammattomat pelaajat. Koripalloliitto järjestää sarjatoimintaa, ja seuroja kannustetaan ottamaan pyörätuolikoripallo mukaan toimintaansa tai edes järjestämään esittelytapahtumia. Myös kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville tarkoitetussa Unified-koripallossa järjestetään toimintaa. Koska Unified-joukkueissa on vammattomia partneripelaajia, toiminta edistää erilaisuuden kohtaamista. Myös Special Olympics -tapahtumaan osallistutaan.
     
  • Esteettömyys. Liikuntarajoitteisten, esimerkiksi pyörätuolissa olevien, tulisi päästä osallistumaan koripallotapahtumiin. Esteettömyys huomioitiin kriteerinä liiton toimitiloja valitessa. Tapahtumiin varataan pyörätuolipaikkoja ja huolehditaan, että henkilökunta osaa auttaa liikkumisvaikeuksista kärsiviä ihmisiä. Liikuntapaikkoja rakennettaessa tai remontoitaessa esteettömyyttä pidetään esillä. Liiton ja seurojen mahdollisuudet vaikuttaa rakennettujen tilojen esteettömyyteen ovat kuitenkin rajallisia. Esteettömyyden periaate huomioidaan myös esimerkiksi viestinnässä, jonka tulisi olla ymmärrettävää.
     
  • Monikielisyys. Kaikki Suomessa asuvat eivät puhu suomea. Liiton sekä seurojen tulisi huomioida resurssiensa puitteissa myös muita kieliä puhuvat. Liiton sivuilta saa perustiedot toiminnasta englanniksi.
     
  • Osallistumistapojen moninaisuus. Toiminnassa voi olla mukana omilla ehdoilla. Osallistua voi muun muassa pelaajana, tuomarina, valmentajana, seuratoimijana tai jopa useissa rooleissa. Osallistua voi myös eri aktiivisuuksilla: pelata voi harraste- tai kilpatasolla, ja valmentajanakin voi osallistua ilman, että täytyy sitoutua olemaan kaikessa mukana. Tarvetta yksilöllisten odotusten huomioimiseen ja erilaisten osallistumismahdollisuuksien tarjoamiseen pidetään esillä viestinnän keinoin, ja liitolla on myös koulutuksia eri tarpeisiin.

Taloudelliset mahdollisuudet

  • Kustannusten pitäminen maltillisina. Kaikessa toiminnassa huomioidaan sen synnyttämät kustannukset, ja osallistumismaksut pyritään pitämään maltillisina. Merkittäviä kustannuksia aiheuttavia menoeriä tarkastellaan erityisen kriittisesti.
     
  • Avustusmahdollisuudet. Perheiden ja yksilöiden taloudelliset tilanteet eroavat, ja koripallotoiminta pyritään mahdollistamaan kaikille. Koripalloliiton We deliver -rahastosta on mahdollista hakea stipendejä harrastamisen kustannuksiin, ja myös nuorten maajoukkueilla on stipendirahasto. Seuroja kannustetaan kehittämään vastaavia mahdollisuuksia tai ottamaan selvää ja tiedottamaan olemassa olevista tukimahdollisuuksista. Liitto on laatinut Suomen harrastamisen mallin toimintaoppaan seuroja varten.
     
  • Tasapuoliset korvaukset. Miesten ja naisten maajoukkueiden korvaukset ovat identtiset. Myös seuroja kannustetaan tuomaan miesten ja naisten korvauksia lähemmäs toisiaan.

Tasapuolinen kohtelu

Hyvän hallinnon ulottuvuus käsittää runsaasti periaatteita, joiden avulla varmistetaan kaikkien kohtelu yhdenvertaisesti. Näitä ovat esimerkiksi päätöksenteon läpinäkyvyys ja johdonmukaisuus sääntöjen noudattamisessa.

Lue lisää

We deliver -rahasto tukee vähävaraisten lasten koripalloharrastusta