30.9.2024 14:00 Omaa kasvattajaseuraansa valmentava Tero Hassinen luottaa raakaan tekemisen tasoon ja haluaa pitää huolen, ettei urheilumenestyksestään tunnetulla Tampereella koripallo jää paitsioon.
Kuva: Joonas Cavén
Työmoraali. Se on Tampereen Pyrinnön alkavan kauden avainsana.
– Ja ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että työmoraalia omaavia pelaajia meiltä löytyy, toteaa päävalmentaja Tero Hassinen.
Lähtökohta on siis toivotunlainen. Sen sijaan se vie vielä aikansa, että Hassinen ja hänen apuvalmentajansa saavat kaikki kokoonpanossa samalle sivulle ja koko kentällisen osallistumaan aktiiviseen pelitapaan molemmissa päissä kenttää.
– Emme ole valinneet helpointa tietä. Olemme asettaneet tässä haasteen sekä valmennukselle että joukkueelle, mutta se on mielenkiintoinen haaste, jonka haluamme kohdata. Raaka tekemisen taso on teemamme, ja kaikki muu on toissijaista, Hassinen summaa.
Sinänsä Tero Hassisen valitsema avainsana ei tule yllätyksenä. Hänen kova vaatimustasonsa nostettiin viime talvena esille Aamulehdessäkin. Toisaalta hän myös kertoo kehittyneensä valmentajana nuorten päiviensä jälkeen eikä näe itseään minään armeijakurin ylläpitäjänä.
– En minä nyt aikuisia ihmisiä pompota, mutta totta kai, jos oman toimintansa takia mokaa, niin pitäähän siitä jonkinlainen huomautus tulla. Niinhän se toimii yhteiskunnassa kaikkialla. Kun ollaan kentällä tai harjoitussalissa, se on sentään meidän työmme, ja työntekoon pitää suhtautua vakavasti.
Onneksi asia ei Pyrinnössä aiheuta hänelle kummoista päänvaivaa, sillä joukkueen sisäinen vaatimustaso on korkealla. Siitä pitävät huolen hänen kokoonpanonsa kokeneemmat avainpelaajat, joille työnteko tulee luonnostaan.
– Riku Laine on hyvä esimerkki pelaajasta, jota ei todellakaan tarvitse potkia suorituksiin, ja Antero Lehto jaksaa vielä nelikymppisenäkin painaa sata lasissa, Hassinen mainitsee.
Kokoonpanon konkreettisesta valmiustasosta ja roolien tasapainosta Hassinen ei vielä lähde puhumaan. Alkusyksystä on keskitytty lähinnä kuntopuolueen ja pistämään itsensä koville. Aikuisten sopimuspelaajien ohelle on nostettu harjoitusrinkiin nuoria akatemiasta, eikä tosipaikan näyttöjä ole vielä kertynyt merkittävästi.
Tilanne Pyrinnössä on kokonaisuudessaan aiempiin vuosiin nähden poikkeuksellinen. Kun Hassinen aloitti päävalmentajana viime marraskuussa, joukkueen tavoitteena oli vaikean alkukauden jälkeen katkaista tappiokierre ja taistella tiensä pudotuspeleihin. Sitä ennen tamperelaiset oli nähty playoffeissa 17 vuotena putkeen – ja jyrkästä noususta huolimatta 17:ään putki myös jäi.
– Kyllä lähtökohtainen tavoitteemme on päästä taas pudotuspeleihin. Sen jälkeen kaikki on auki, ja mietitään uusi. Kun Pyrintö alkoi 2000-luvun alussa menestyä tasaisesti, kulttuuri muuttui menneistä paljon, ja nyt siihen on totuttu, että kuulumme Suomen parhaimmistoon. Tampere on iso urheilukaupunki, kun ottaa huomioon jääkiekon, jalkapallon, salibandyn ja nyt vielä pesäpallonkin. Emme anna koripallon olla mikään mustalammas.
Pyrinnön menestys on Hassiselle merkittävä asia muutoinkin kuin vain nykyistä nelivuotista valmentajapestiä ajatellen. Hän on paljasjalkainen tamperelainen ja kulkenut seuran junioripolun A-poikiin asti. Harvinaislaatuiseen tapaan hän alkoi tehdä siirtymää valmentamisen puolelle jo 17-vuotiaana.
– Aluksi oli tarkoitus vain vähän paikata kolmosvalmentajana 89-pojissa, mutta kun ensin poistui kakkosvalmentaja ja sitten hyvin nopeasti päävalmentajakin, niin yhtäkkiä minulla olikin 25 itseäni vain kuusi vuotta nuorempaa poikaa johdettavana.
Se käynnisti uran, joka on vienyt Hassista nuortenjoukkueiden kautta ensin BC Nokiaan pitkäksi ajaksi ja yhdeksi kaudeksi Uudenkaupungin Korihaihin, josta hän palasi Tampereelle kasvattajaseuransa peräsimeen.
Kentän laidalla hän ei käytä energiaansa miettien, ketä ja mitä hän valmentaa, vaan suhtautuu työhön intohimolla ympäröivistä olosuhteista riippumatta.
– Työtilanteiden ulkopuolella kuitenkin sitä joskus yllättäen pysähtyy miettimään, että hemmetti, minähän olen Pyrinnön edustusjoukkueen päävalmentaja. Seuran, jota olen edustanut lapsesta alkaen. Erityisesti silloin, kun joutuu kysymään itseltään, onko se kaikki sen arvoista, niin tajuaa, kuinka etuoikeutettu onkaan.
Kauden toisen Korisliiga-illan voittajiksi tiensä kaivoivat Salon Vilpas ja Kauhajoki. Vahvaa korintekoa nähtiin muiden muassa Kauhajoen Jaeden Zackerylta sekä tappiosta huolimatta Bisonsin Tevaun Kokolta.
Kouvojen Tuukka Härsilä avasi kauden 21 pisteen suorituksella, vaikka lopulta voiton ottelusta veikin Korihait. Myös Tapiolan Honka ja Kataja Basket juhlivat.
Korisliiga käynnistyy perjantaina 3.10. kolmella ottelulla. Löydät alapuolelta pähkinänkuoritiedot, otteluohjelmat sekä joukkuekohtaiset ennakkohaastattelut.
Efton Reid III tutustuu ympäröivään kulttuuriin ja sopeutuu siihen parhaansa mukaan, vaikka onkin ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen ulkopuolella. Kobrien pelisysteemissä hän haluaa olla koneiston osa – mitä milloinkin tarvitaan.
Tampereen Pyrinnön kasvatti oppi maailmasta paljon Islannissa ja Italiassa, mutta nyt hänen on aika soveltaa taitojaan ja ylläpitää menestystä Helsinki Seagullsissa.
19-vuotias Leo Eklund siirtyi kesän aikana HNMKY:n riveistä Uuteenkaupunkiin ja Korihaiden paitaan. Nyt hän valmistautuu elämänsä ensimmäiseen pääsarjakauteen ja vakuuttaa, ettei hätkähdä haasteesta.
Max Besselink aloittaa ensimmäisen kautensa Katajassa ja tavoittelee ehjää, hyvää vuotta. Kataja puolestaan tavoittelee uusia korkeuksia päästyään viime kaudella mitalipeleihin mutta jäätyään neljänneksi.
Lahti Basketball nousi myrskyisien kausien jälkeen takaisin Korisliigaan, ja nyt päävalmentaja Kristian Palotiellä on edessään haaste saavuttaa kilpailuetua ja ennen kaikkea säilyttää sarjapaikka.
Ensimmäistä Korisliiga-mestaruuttaan metsästävä Eemi Luukkonen tähtää edelleen ammattilaiseksi ulkomaille mutta on 23:een ikävuoteensa mennessä oppinut, että kehitys tapahtuu ajallaan.
Eero Innamaa kokee paikallisylpeyttä Salon Vilppaan paidassa, vaikka välillä vanhan liiton turkulaiset kuittailevatkin paikkakuntavalinnasta. Pitkä jatkosopimus oli pelaajalle helppo valinta.