30.10.2021 12:15 Koripalloliiton liittokokous käsitteli lauantaina liiton edellistä tilikautta. Koripalloliitto sai historiansa 13. kunniajäsenen, kun Pentti Hilke valittiin kunniajäseneksi mittavasta ja monimuotoisesta päivätyöstään koripallon parissa.
Koripalloliiton syysliittokokous järjestettiin lauantaina etäkokouksena. Kokouksen avauspuheenvuorossaan Koripalloliiton puheenjohtaja Timo Elo kiitti kaikkia seuratoimijoita heidän korvaamattomasta panoksestaan.
- On todella upeaa, että salit ovat vihdoin auki ja pelaajat ovat palanneet rakkaan lajiin pariin. Kiitos siitä kuuluu teille kaikille seuratoimijoille, jotka ovat tehneet upeaa työtä koriksen palatessa harrastajien elämään. Ilman teitä, kukaan ei harrastaisi tätä lajia, Timo Elo kiitteli.
- Korista on selvästi kaivattu: se näkyy niin lisenssimäärissä kuin katsojien paluussa katsomoihin. Olemme etenkin kasvavan lisenssimäärän suhteen erittäin toiveikkaita tulevaisuuden suhteen, Elo jatkoi.
Syksyn liittokokouksen puheenjohtajana toimi Koripalloliiton kunniajäsen Pekka Valpola. Kokouksessa oli edustettuna 20 seuraa.
Kokouksen päätteeksi Koripalloliitto sai historiansa 13. kunniajäsenen, kun Pentti Hilke (s. 1940) kutsuttiin arvovaltaiseen joukkoon. Aiemmin Koripalloliiton kunniajäseneksi ovat tulleet kutsutuiksi Robert Petersen (kutsumisvuosi: 1983), Teuvo Tuominen (1989), Pentti Toivonen (1995), Hilkka Hakola (1995), Pentti Salmi (1995), Erkki Hiltunen (1997), Veikko Karén (2001), Juhani Salmenkylä (2003), Pekka Litmanen (2009), Esko Strandberg (2015), Pekka Valpola (2019) ja Rauno Segersvärd (2020).
Pentti Hilke on viihtynyt koripallon parissa 1950-luvulta lähtien. Hilke on toiminut Koripalloliitossa liittohallituksessa, liittovaltuustossa, maajoukkueen johtajana, FIBA-erotuomarina, FIBA-komissaarina, erotuomariyksikön puheenjohtajana, erotuomaritarkkailijana ja -kouluttajana.
- Kiitän lämpimästi tästä merkittävästä huomionosoituksesta. Kun katselen koripallouraani taaksepäin, se on ollut pitkä. Kaikki alkoi 1956 suurkisoista ja päättyi viime keväänä Korisliigan finaaleissa. Tähän väliin mahtuu kaiken näköistä toimintaa. Parasta on ollut lukuisat ihmiskontaktit, jotka ovat syntyneet ja elävät edelleen, Hilke kiitteli.
Hilke on palkittu aiemmin Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun ansioristillä. Hän on myös saanut Koripalloliiton kultaisen ansiomerkin.
Kulunut toimintakausi oli liiton historiassa toistamiseen poikkeuksellinen, kun koronapandemia näytteli merkittävää roolia toiminnassa.
Koripalloliiton tilikauden tulos oli poistojen jälkeen 36.000 euroa alijäämäinen. Edelliseen tilikauteen verrattuna eniten tulosta kuritti mm. maajoukkuetapahtumien koronatestaaminen.
Koripalloliitto tuki tilikauden aikana koronakurimuksesta kärsineitä seuroja yhteensä 494.000 eurolla ja Koripalloliitto jakoi OKM:n korona-avustuksia seuroille 729.400 euroa.
Liittokokous hyväksyi tilinpäätöksen ja myönsi Koripalloliiton hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille vastuuvapauden.
Tytötkin haluavat juosta, pelata ja kamppailla. Harhauttaa ja ohittaa. Kaatua ja tehdä comebackin – voittaa. Maailma on täynnä piileviä asenteita, jotka vaikuttavat siihen, kuka astelee pelikentälle ja kenestä kasvaa itsevarma yksilö. On aika tehdä pelikentille tilaa tytöille!
Palautteen avulla kehitetään suomalaista koripalloa entistä paremmaksi kokemukseksi eri sidosryhmille.
Suomalaisessa koripallossa on jälleen tehty uusi lisenssiennätys. Tällä kaudella lajissa on nähty harrastajia lajin ennätysmäärä, kun lisenssimäärässä ylitettiin aiempi, viime vuonna tehty lisenssiennätys.
Koripalloliitto on toteuttanut oman digitaalisen ottelupöytäkirjan, joka korvaa jatkossa paperiset pöytäkirjat. Nettiselaimessa toimiva eSCO on kaikkien Koripalloliiton jäsenseurojen käytössä veloituksetta. Kaikki sarjat siirtyvät digitaaliseen pöytäkirjaan ensi kauden aikana.
Vielä tämän viikon ajan seurat voivat ehdottaa puheenjohtajaa ja jäseniä liittohallitukseen. Valinnat tehdään toukokuussa kevätliittokokouksessa, johon osallistuminen on seuroille paras tapa vaikuttaa liiton toimintaan.
Erityisesti junioripeleissä katsojilla on suuri merkitys nuorten pelaajien pelikokemukselle, itsetunnolle ja jopa urheiluharrastuksen jatkumiselle. Entiset huippupelaajat ja nykyiset korisvanhemmat muistuttavat, kuinka tärkeää on luoda kannustava ja kunnioittava ilmapiiri kentän laidalle ja osoittaa arvostusta niin vastustajaa, erotuomareita kuin toimitsijoita kohtaan.
Ensiapujoukkueen tavoitteena on, että noin 50 000 juniorijoukkuelaista on saanut ensiapukoulutuksen vuoden 2028 loppuun mennessä.
Forssan Alku on lauantaina 15.3. aamulla anonut ottelusiirtoa saman päivän naisten Korisliigan otteluun Vimpelin Veto–Forssan Alku. Kilpailujaos ei myöntänyt ottelusiirtoa, minkä jälkeen Forssan Alku ilmoitti luovuttavansa ottelun.
Huippu-urheilun instituutti KIHUn tutkimuskysely 15–19 -vuotiaille nuorten maajoukkueurheilijoille tarjoaa arvokasta tietoa pelaajakehitystyön tueksi joukkuepeleissä. Yhteensä 537 vastaajasta 56 oli koripalloilijoita.
Koriskausi 2024–2025 saa arvoisensa kruunun, kun koko korisperhe kokoontuu Helsingissä lauantaina 17.5.2025. Tapahtuma tuo yhteen pelaajat, seuratoimijat, fanit ja alumnit – kaikki, joiden sydän sykkii suomikorikselle.