20.1.2020 12:03 Suomalaista koripalloa ja fysiikkavalmennusta laajemmin seuraaville Kari Hyökin, 43, nimi on ponnahdellut parin vuosikymmenen aikana esiin mitä moninaisimmista yhteyksistä. Torpan Poikien kasvatin tie onkin vienyt Suomen, Ruotsin ja Viron pääsarjakenttien kautta värikkäälle ja ikimuistoiselle tielle ja viimeksi Viron miesten maajoukkueen valmennusjohtoon.
Ruotsissa uraa tehnyt Kari Hyökki on Viron miesten maajoukkueiden uusi fysiikkavastaava.
Hyökin alkuvuonna 2020 alkanut pesti Viron miesten ja nuorten miesten fysiikkavastaavana juontaakin juurensa jo kaudelta 2002-03, jolloin Hyökki rikkoi rajoja siirtymällä Suomesta Viron pääsarjaan sen kautta aikain ensimmäisenä suomalaispelaajana.
Yhdellä kaudellaan Meistriliigassa Hyökki nakkeli Audentesille 14,1 pistettä ja repi 5,6 levypalloa ottelua kohden ja pommitti ennätyksekseen 33 pistettä silloista hallitsevaa mestaria Tartu Rockia vastaan.
- Oon pitänyt kaikki nämä vuodet yhteyttä Viron aikojen pelikavereihini ja etenkin (Lappeenrannassakin pelanneeseen) Reinar Hallikiin, joka vetää omaa koriskouluaan parin tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Tapanani on ollut käydä pari kertaa vuodessa vetämässä Reinarin koululaisille fysiikkatreenejä ja viime kesänä mestoilla sattui olemaan myös Viron maajoukkuepelaajia, Hyökki taustoittaa.
- Kun olin viime syksynä Märskyssä moikkaamassa Hannoa (Möttölä) ja seuraamassa HBA:n treenejä, Viron korisliitosta oli tullut maili, jossa he kysyivät, milloin pääsisin käymään. Hyppäsin aamulauttaan ja tavattiin jo seuraavana päivänä.
Tapaaminen kantoi hedelmää kerrasta. Hyökille tarjottiin Viron koripallomaajoukkueiden fysiikkavastaavan pestiä, mutta kyetäkseen keskittymään työhönsä kunnolla Hyökki otti vastuulleen Viron miesten sekä vanhempien poikajuniorien fysiikkavalmennuksen.
- Periaatteessa kaikki maajoukkuetasolla pelaavat virolaiset yli 16-vuotiaat poikajunnut ja miespelaajat ovat mun vastuullani. Vastaan niin joukkueiden kuin yksittäistenkin pelaajien fysiikkavalmennuksen suunnittelusta ja treenejä vedetään yhdessä Priit Lehismetsin kanssa. Tekemistä riittää, mutta työ on mukavaa.
Hyökin nimen tunteville tulee ehkä yllätyksenä, että pitkä väkivahva rouhijalaituri ei aloittanut uraansa koripallon parissa vaan tenniksessä, missä hän pelasi parhaimmillaan ikäluokkansa SM-tasolla. 16-vuotiaana Hyökki ymmärsi fyysisten ominaisuuksiensa sopivan kuin nakutettu koripalloon, ja levypalloihin herkästi ampaiseva ja kiviseinäskriinejä osumistakuulla asettanut nuorukainen pääsikin kertaheitolla ToPon 1976 syntyneiden poikien joukkueesen.
Pääsarjatunnelmaa Hyökki sai maistaa jo 18-vuotiaana Aaron McCarthyn valmentaman triplamestarin ja Euroopan kenttiäkin kolunneen ToPon riveissä. Rotaatiorooliin hän kohosi pari vuotta myöhemmin Pekka Salmisen valmentamissa Pussihukissa joukkuetovereinaan mm. myöhemmät liigakenttien kiintokasvot Kimi Klingberg, Timo Heinonen ja Nanayaw Awuah Addae.
- Joo, istuin jonkin aikaa ToPon penkiltä ja katsoin vierestä, miten Kari-Pekka Klinga pistää kolmosia puolesta kentästä sisään. Jossain 40 pinnan voitossa saatoin päästä minuutiksi kentälle heittämään puolentoista metrin baby hookin helaksi. Enemmän peliaikaa tuli ykkösdivarin Visa Basketissa, jonka lauantaiaamun treeneissä pelattiin Gerry Besselinkin kanssa jonkun kalliolaisen koulun salissa koko kentällä 1-1-peliä, Hyökki kuittaa.
- Pussihukat oli puolestaan klassinen underdog-jengi. Siellä oli näytönhaluisia nuoria kavereita ja energiset koutsit. Kun kaikki kokeneet tähtipelaajat meni Honkaan tai ToPoon, Pussihukat antoi monille rooliaan vielä etsivälle pelaajalle mahdollisuuden kehittyä.
Valmistuttuaan Malmin liiketalousopistosta keväällä 2001 Hyökki suuntasi michiganilaiseen Finlandia Universityyn pelaamaan koripalloa ja jatkamaan opintojaan. Yhdysvaltojen pyrähdys jäi yhden kauden mittaiseksi ja 2002-03 Hyökki palasi vanhalle mantereelle uurtamaan uraansa Viron liigassa.
Kesällä 2003 Hyökin tie vei kuitenkin Ruotsiin, missä hän on asunut siitä asti lukuun ottamatta kauden 2004-05 visiittiään Saksan kolmosliigaan, Ari Tammivaaran valmentamaan Weissenfelsiin. Ruotsin pääsarjassa Hyökki edusti Ockelboa ja Uppsalaa.
- Korisuran mieleenpainuvin kausi on varmaan se 2002-03, jolloin pelasin Viron pääsarjaa. Opin tuntemaan Viron maana ja koriskulttuurina ja arvostamaan sikäläistä asennetta ja tekemistä todella paljon, Hyökki arvioi.
- Ruotsiin asettumisen takana oli tämä klassinen tarina: tapaan naisen, rakastun, syntyy lapsi, tulee perhe. Passissa lukee edelleen ”Suomi Finland”, mutta Ruotsiin olen jäänyt.
Pääsarjakoripallosta Hyökki vetäytyi Uppsalassa vietetyn pelikauden 2005-06 jälkeen 30. ikävuotensa kynnyksellä.
- Kaikki jotka on koskaan mun kanssa tai mua vastaan pelanneet varmaan allekirjoittaa, etten mä koriksesta mitään koskaan tajunnut. En mä kasvanut lajin kanssa, vaan jouduin opettelemaan kaiken takamatkalta. Treenasin tosi lujaa alta kolmekymppisenä ja tuli sellainen tunne, että mitä enemmän treenaan, sen huonompi oon koriksessa, Hyökki nauraa.
Koko nuoruutensa ja nuoren aikuisuutensa monipuolisesti urheillut Hyökki kouluttautui Uppsalassa personal traineriksi ja urheiluhierojaksi. Huipputenniksen ja -koripallon parissa vietetyt vuodet olivat kuitenkin jättäneet siemeneen itämään. Hyökki oli alkanut ymmärtää, minkälaista fysiikkavalmennusta huipulla urheileminen vaatii ja miten optimaalinen valmennus vaihtelee yksilökohtaisesti jopa lajin sisällä.
- Ehdin urani aikana nähdä monenlaisia fysiikkakoutseja. Pussihukkien Mika Järvinen oli huippuammattilainen, mutta monessa seurassa fyssarit olivat klassisia ”koutsin salikavereita”, joiden valvonnassa vähän tehtiin hauberia ja kyykkyä ja lähdettiin lenkkeilemään pururadalle. Mä mietin jo korisurani aikana, että 175-senttisiä pointteja ei kerta kaikkiaan voi treenauttaa samalla tavalla kuin 210-senttisiä senttereitä. Taka-ajatuksena tiesin, että tässä vois olla meikäläiselle leipäpuu.
Hyökki perusti 2005 oman kuntovalmennusyrityksensä ja oppi vuosien aikana tekemällä. Hän lenteli pitkin maailmaa, kartoitti tietotaitoaan ja seurasi silmä tarkkana koripalloa. Lajin evoluutio kehittyi huippuharppauksin.
- Mä en oo koskaan ollut mikään koulun penkillä istuja. Tiesin, että jos haluan oppia jotain, mun pitää mennä alkulähteille ja tavata tyyppejä kasvotusten. Piipahdin esimerkiksi Etelä-Afrikassa treenaamassa kamppailulajeja maailmanmestarin luona ja Jamaikalla tutkimassa sikäläistä sprinttitreenaamista. Näiden tapaamisten kautta aloin rakentaa omaa treenifilosofiaani. Mun tavoite oli oppia fysiikkavalmennuksesta mahdollisimman paljon ja auttaa kutakin urheilijaa sekä löytämään kattonsa että lähestymään sitä yksilöllisesti, Hyökki kiteyttää.
Samalla koripallo kiehtoo kasvavissa määrin.
- Koris on muuttunut 15-20 vuodessa ihan valtavasti. Laji on muuttumassa kovaa vauhtia pelipaikattomaksi ja isojen sentterienkin on pakko osata heittää ja puolustaa kaarella. Korista katsoessani mä pidänkin katseeni ennen kaikkea siinä, miten pelaajat käyttää jalkoja ja kroppaa, missä kulmissa ne pelaa ja miten niitä pitäisi ohjata. Mitä enemmän pelaajat tietää, sen paremmin ne voi valmistautua nykykoriksen haasteisiin.
Oman alansa tietotaidon kartuttamisen lisäksi Hyökki on saanut uransa aikana toteuttaa monenlaisia päähänpistojaan ja ilmiselvästi myös pitänyt hauskaa.
Elokuussa 2008 Hyökki vei kaksitoista lahjakasta ruotsalaista koripallojunioria Los Angelesiin harjoittelemaan mm. NBA-taustaisten valmentajien valvonnassa – heistä yhdeksän pelasi ammattilaisena Euroopassa neljä vuotta myöhemmin.
Vuosien 2010-14 aikana Hyökki isännöi huippusuosittua Challenge! -fitnesskilpailua Ruotsissa ja auttoi yhteensä 75 osallistujaa saavuttamaan yksilölliset tavoitteensa ja vuosien 2013 ja 2014 aikana Hyökki keräsi ruotsalaisia firmoja yhteen Bolldozer Golf -turnauksen merkeissä. Matkan varrella Hyökki on hakenut myös golfin pituuslyönnin Euroopan mestaruuden (!).
- No emmä tiiä. Kaikenlaisia omia hulluja päähänpistoja on tullut toteutettua. Vähitellen oon onnistunut keräämään jonkinlaisen tietotaidon ja maineen itselleni ja omalle osaamiselleni ja aina on löytynyt yhteistyökumppaneita, joiden kanssa hankkeita toteuttaa.
Tennis- ja koripallomiehestä on vuosien aikana kasvanut myös golfmies. Pituuslyöntiin Hyökki hurahti kuin sattumalta.
- Aloitin lätkimällä simulaattoria eikä aikaakaan, kun vaihdettiin oikeille rangeille. Mun pisin draivi virallisessa kilpailussa on ollut 422 metriä, treeneissä oon yltänyt parhaimmillani 455 metriin. Se on järkyttävän addiktoivaa hommaa, siitä ei voi saada tarpeekseen, Hyökki nauraa.
- Oon kuullut, että Petteri Koponen ois Suomi-koriksessa kovan luokan golffari. Ois kiva päästä lätkimään muutama reikä Petskun kanssa – ja miksei vaikka mittailemaan Petskun pituuslyöntiä!
Hyökki on astunut Viron maajoukkueiden valmennusjohtoon mielenkiintoisessa vaiheessa. Vuosien 2018-19 MM-karsintojen aikana Viron pelaajien vanha kaarti ojensi soihtua vuosituhannen taitteessa syntyneille lupauksille. 1999 syntyneet Kaspar Treier ja Kristian Kullamäe sekä 2000 syntynyt Henri Drell ovat erinomaisia esimerkkejä Viron nuorista toivoista, joiden odotetaan johdattavan Viroa koripallomaana Latvian ja Liettuan kannoille 2020-luvulla.
- Jos saisin valita koko maailmasta yhden paikan, jossa duuniani teen, valintani olisi ehdottomasti Viro. Virosta on tulossa todella potentiaalisia tulevaisuuden huippupelaajia miesten maajoukkueeseen ja virolainen kuvia kumartelematon underdog-mentaliteetti on valmentajan kannalta täydellinen yhdistelmä, Hyökki arvioi.
Vaikka Hyökin ansioluettelo on jo mittava, hän kokee itse vasta päässeensä alkuun fysiikka-alan huippuammattilaisena. 2020-luku ja Viro tarjoavat Hyökille mahdollisuuden ottaa seuraava harppaus alallaan. Mahdollisuutta ei kenties olisi tarjoutunut, jos Hyökki ei olisi aikanaan osoittanut kiitettävää kylmäpäisyyttä ja ennakkoluulottomuutta huippukoriksen maailmassa.
- Ei näihin hommiin pystymetsästä tulla. Mun onni oli se, että satuin tuntemaan oikeat tyypit ja ne tiesi mun olemassaolosta. Jos teen duunini hyvin, mulla on mahdollisuus hyvällä säkällä pedata itselleni elämänura.
Eikä kuntovalmennuksen renessanssimies rajoita osaamistaan pelkkään koripalloon – löytyyhän hänen ansioluettelostaan yhteistyötä myös mm. rugbyjoukkueiden ja golfinpelaajien kanssa.
- Urheilu kiinnostaa laaja-alaisesti, mun mielestä on mielenkiintoista miettiä mitä huipulle pääseminen ja siellä menestyminen vaatii eri lajeissa. Uskon moderneihin metodeihin yhdistettynä old school -mentaliteettiin: varmaan monet luulee, että revin punttia urheilijoiden kanssa, mutta ennen kaikkea keskityn esimerkiksi koriksessa nopeus- ja räjähtävyysominaisuuksien kehittämiseen, Hyökki kuittaa.
”Pena ja mave” kuuluvat siis myös Hyökin asiakkaiden repertuaariin, mutta ovat vain yksittäisiä työkaluja pakissa. Usein parempaan lopputulokseen päästään kuitenkin esimerkiksi moderneilla kuminauhatreeneillä – silloin nopeusominaisuuksia voidaan treenata tehokkaasti ja niin lajinomaisesti kuin mahdollista.
- Filosofiani on se, etten koita keksiä pyörää uudestaan vaan koitan saada sen pyörimään niin helposti ja nopeasti niin pitkään kuin mahdollista. Mikään treenikonseptihan ei ole itsessään täydellinen, vaan pitää pölliä parhaat ideat jokaisesta metodista ja leipoa siitä sellainen kakku, joka myös maistuu hyvältä eikä vaan näytä herkulliselta, jatkaa Hyökki.
- Mitä korikseen tulee, NBA:sta mä en niin välitä, siinä on liikaa showta ja liian vähän korista. Mutta Euroliiga-jengissä ois kiva olla jonain päivänä fysiikkavalmentajana. Katsotaan ajan kanssa, mihin rahkeet riittää.
Niko Kuusi, 35, sai tänä vuonna hienon mahdollisuuden, kun Saksan Bundesliigassa pelaava Angels Nördlingen palkkasi hänet uudeksi päävalmentajakseen. Samalla suomalaisvalmentaja hyppäsi kohti uutta ja osin tuntematonta.
Kansallisia mestaruuksia, mitalisijoja ja kärkipaikkoja, kansainvälisten liigojen lopputurnauksia, maajoukkueiden päävalmentajapestejä – suomalaiset ammattivalmentajat ovat olleet kovaa valuuttaa Euroopan sarjoissa 2020-luvulla. Lassi Tuovi (Strasbourg), Tuomas Iisalo (Bonn) ja Anton Mirolybov (Gmunden) näkevät menestyksen taustalla ison tukun taustatekijöitä.
Kanadan päävalmentajaksi vuoden 2019 MM-kisojen jälkeen noussut suomalais-kanadalainen Gordon Herbert, 61, valmentaa seuratasolla ensi kaudella Venäjän korkeimmalla seuratasolla VTB-liigassa pelaavaa Avtodor Saratovia. Apuvalmentajaksi Avtodoriin saapuu viime kaudella Frankfurtissa apuvalmentanut 25-vuotias Daniel Herbert.
Tappioputkeen ajautunut SIG Strasbourg on erottanut päävalmentajansa Vincent Collet’n tehtävistään ja nostanut joukkueen apuvalmentajana toimivan lappeenrantalaislähtöisen Lassi Tuovin, 33, päävalmentajaksi. Aiemmin Namika Lappeenrantaa Korisliigassa valmentanut Tuovi toimii kolmatta kauttaan SIG Strasbourgin valmennusjohdossa.
Korisliigassa menestynyt ja yhdeksän kautta Saksassa valmentanut helsinkiläislähtöinen Anton Mirolybov, 41, käskyttää pelikaudella 2018-19 US Basket Racingia Luxemburgin pääsarjassa. Miesten edustusjoukkueen lisäksi Mirolybov saa vastuulleen seuran kahden juniorijoukkueen valmennuksen.
Kolme kertaa Suomen mestaruuden voittaneen suomalaisvalmentajan Pieti Poikolan ja Islannin liigajoukkue Tindastollin tiet eroavat. Tindastoll ilmoitti päätöksestään Poikolalle perjantaina.
Joensuulainen Kataja Basket saa koripallopiireistä tutun nimen vahvistamaan organisaatiotaan. Parhaillaan toista peräkkäiskautta Tanskan pääsarjassa pelaavaa Bakken Bearsia valmentava Ville Tuominen, 32, aloittaa kesäkuussa työt seuran toiminnanjohtajana. Halu kehittyä uudenlaisissa tehtävissä saa Tuomisen palaamaan Suomeen.
Suomen koripallomaajoukkueen ex-valmentaja Ari Tammivaaran ensimmäinen kausi saksalaisjoukkue Mitteldeutscherin peräsimessä päättyi tavoitteeksi asetettuun sarjanousuun. Tammivaaran joukot voittivat Saksan Regional-liigassa 24 ottelustaan 21.
Henrik Dettmann otti alkuvuodesta vastaan pestin Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentajana tehtävästä väistyneen Ari Tammivaaran jälkeen. Nyt Tammivaara ottaa vastuulleen saksalaisen Mitteldeutscherin valmentamisen, josta vielä viime kaudella vastasi Dettmann. Tammivaaran tuore sopimus on kaksivuotinen.
Vuosi sitten historiallisen MM-pronssin valloittanut Saksan koripallomaajoukkue koki karvaan tappion myöhään maanantai-iltana. Alkulohkossaan vielä kohmeessa pelannut Italia ryhdistäytyi ja pudotti suomalaisen Henrik Dettmannin luotsaamat saksalaiset EM-kisojen jatkopeleistä lukemin 86-84. Samalla murskaantui Saksan haave Ateenan olympialaisista.