27.8.2018 11:02 Latvia seurasi vuosien ajan eteläisen isoveljensä Liettuan menestystä kansainvälisillä koripalloparketeilla vierestä altavastaajan asemassa. 2010-luvun aikana Latvian tekemät satsaukset maajoukkueohjelmaansa ovat kuitenkin kantaneet hedelmää ja viime syksyn EM-kisojen viidennen sijan myötä Latviassa eletään todellista koripallobuumia.
Rolands Smits kuuluu Latvia-koripallon nuoreen avainmiehistöön. Kuva: FIBA Europe.
Syksyn 2017 EM-kisoissa Latvia kaatui avausottelussaan Serbialle, mutta tyylitteli sen jälkeen neljä perättäistä voittoa alkulohkossaan ja murskasi neljännesvälierässä Montenegron lukemin 100-68.
Puolivälierissä Latvia sai vastaansa sittemmin Euroopan mestariksi kruunatun Slovenian ja kaatui jännittävien vaiheiden jälkeen vain kuuden pisteen erolla. EM-kisojen viides sija oli Latvialle paras sijoitus Euroopan korkeimmalla koripallonäyttämöllä sitten vuoden 1939 EM-hopean.
Suurin yksittäinen tekijä Latvia-koripallon renessanssissa on 221-senttinen, 23-vuotias Kristaps Porzingis. Monipuolinen ja näyttävä jätti rynnisti viime NBA-kaudella New York Knicksille 22,7 pistettä, 6,6 levypalloa, 2,4 blokkia ja 1,2 syöttöä ottelua kohden ja oli johdattamassa Knicksiä pudotuspeleihin ennen kauden katkaissutta loukkaantumistaan helmikuussa.
Porzingisin lisäksi Latvia-koripallon kehitys on näkynyt Davis Bertansin (San Antonio Spurs) ja Rodions Kurucsin (Brooklyn Nets) suuntaamisena Euroopan kentiltä NBA:han. Porzingisissa, Bertansissa ja Kurucsissa Latvialla on 1990-luvulla syntynyt tähtikolmikko, jonka parhaat päivät ovat vasta edessä. Valoisaa tulevaisuutta Latvia-koripallolle viitoittaa myös päättyneen kesän 18-vuotiaiden poikien EM-hopea.
Syksyn MM-jatkokarsintaikkunaan Latvia lähtee ilman NBA-kolmikkoaan ja teini-ikäisiä tulevaisuuden toivojaan, mutta päävalmentaja Arnis Vecvagars on nimennyt karsintaryhmäänsä suurimman osan viime vuosien runkopelaajistaan aina Olympiakos-kaksikko Janis Strelnieks-Janis Timmasta Olimpia Milanon Dairis Bertansiin ja 160 maaottelun ja 1176 maaottelupisteen sotaratsuun Janis Blumsiin.
Nuoruutta elo-syyskuun miehistössä edustavat Fuenlabradasta FC Barcelonaan siirtynyt 1995 syntynyt laituri Rolands Smits sekä jo neljä kautta Italiassa pelannut, 1998 syntynyt heittävä takamies Arturs Strautins.
Susijengi ja Latvia kohtaavat Espoo Metro Areenalla perjantaina 31.8. klo 19:00 alkaen. Otteluliput ostettavissa täällä.
|
Nimi |
Pituus |
Syntynyt |
Seura |
|
Artis ATE |
192 |
1989 |
VEF Riga (LAT) |
|
Arturs AUSEJS |
192 |
1990 |
VEF Riga (LAT) |
|
Dairis BERTANS |
193 |
1989 |
Olimpia Milano (ITA) |
|
Janis BLUMS |
190 |
1982 |
free agent |
|
Artjoms BUTJANKOVS |
202 |
1990 |
VEF Riga (LAT) |
|
Andrejs GRAZULIS |
202 |
1993 |
VEF Riga (LAT) |
|
Ingus JAKOVICS |
188 |
1993 |
BK Ventspils (LAT) |
|
Rihards LOMAZS |
190 |
1996 |
BK Ventspils (LAT) |
|
Martins MEIERS |
208 |
1991 |
Jenisei (RUS) |
|
Ojars SILINS |
204 |
1993 |
free agent |
|
Aigars SKELE |
192 |
1992 |
Antibes (FRA) |
|
Rolands SMITS |
207 |
1995 |
FC Barcelona (ESP) |
|
Arturs STRAUTINS |
198 |
1998 |
Trieste (ITA) |
|
Janis STRELNIEKS |
191 |
1989 |
Olympiakos (GRE) |
|
Janis TIMMA |
202 |
1992 |
Olympiakos (GRE) |
|
Kaspars VECVAGARS |
190 |
1993 |
SZA Szcecin (POL) |
Päävalmentaja Arnis Vecvagars
Yksi suomalaisen koripallon historian suurimmista otteluista pelataan tänään keskiviikkona Riian Xiaomi Areenalla, kun Susijengi kohtaa EM-puolivälierässä Georgian. Susijengin keulakiviin lukeutuva Mikael Jantunen, 25, kertoo odottaneensa mahdollisuutta pelata mitalipelipaikasta aina Berliinin vuoden 2022 EM-puolivälierän jälkeen.
Georgia on osoittanut viime vuosina pelatuissa EM-karsintaotteluissa viheliäiseksi vastustajaksi Susijengille. Kapealla, mutta taitavalla ja erinomaisesti roolitetulla miehistöllä pelaava Georgia pyrkii keskiviikon puolivälierässä rikkomaan pelitempon alhaiseksi ja hakemaan etulyöntiasemaa Susijengistä vahvojen yksilöidensä turvin.
Kahden nukutun yön jälkeen Susijengin kapteeni Sasu Salin, 34, kertoo sisäistäneensä lauantain myöhäisillan Serbia-voiton todellisen merkityksen. Kun keskiviikon EM-puolivälierään on samaiset kaksi yötä, kapteeni toivoo joukkueeltaan samanlaista latausta ja tarkkuutta kuin Serbiaa vastaan ja suomalaisfaneilta ryntäystä Riikaan tekemään yhdessä historiaa.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on vahvistanut ensi viikolla pelattavien EM-puolivälierien otteluajat. Susijengi ja Georgia ottavat yhteen omassa puolivälieräkamppailussaan keskiviikkona 10.9. klo 17.00 alkaen.
Kaksikymmentä vuotta sitten Suomi ja Georgia pelasivat yhdessä vastakkain Euroopan B-divisioonassa. Ensi viikon keskiviikkona joukkueet kohtaavat Latvian Riiassa EM-puolivälierässä, johon Susijengi selvitti tiensä shokeerattuaan mestarisuosikki Serbian ja Georgia nujertamalla sunnuntaina olympiahopeamitalisti Ranskan.
Susijengin keskiviikon puolivälierävastustaja ratkeaa tänään sunnuntaina 7.9. Riian Xiaomi Areenalla pelattavassa neljännesvälierässä Ranskan ja Georgian välillä. Georgia on saapunut EM-kisakentille jo viime vuosista tutulla, NBA- ja Euroliiga-pelaajien tähdittämällä miehistöllään, kun taas Ranska on läpikäynyt arvokisatasolla nuorennusleikkauksen.
Lauantain myöhäisillan neljännesvälieräottelussa mestarisuosikki Serbian sensaatiomaisesti kaatanut Susijengi jatkaa EM-kisataivaltaan kolmen välipäivän jälkeen keskiviikkona, kun joukkue kohtaa puolivälierässä Riiassa Ranskan ja Georgian välisen ottelun voittajan. Liput otteluun ovat myynnissä.
EM-kisojen Round of 16 -vaiheessa Riiassa Susijengi toteutti yhden kaikkien aikojen isoimmista yllätyksistä EM-koripallohistoriassa, kun olympiapronssi- ja MM-hopeamitalisti Serbia kaatui 86-92 (48-44). Susijengi eteni täten EM-puolivälieriin.
Saman sukupolven koripallosuuruuksina Lauri Markkanen ja Nikola Jokic ovat kohdanneet toisensa jo toistakymmentä kertaa NBA- ja maaottelukentillä. Markkanen kehuu Jokicia maailman tämän hetken parhaaksi koripalloilijaksi, jonka korintekokykyäkin vakuuttavampaa on hänen kykynsä saada joukkuetoverit peliin mukaan.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA otti kesän 2015 EM-kisoissa käyttöön nykymuotoisen turnausformaatin, jossa alkulohkojen kuusitoista parasta joukkuetta asetetaan vastakkain ”kerrasta poikki”-asetelmalla pelattavissa neljännesvälierissä. Jo ensimmäinen vuosikymmen uudessa formaatissa on tarjoillut koko joukon neljännesvälierävaiheen yllätyksiä.