20.4.2021 09:10 Tapiolan Hongan ja Peli-Karhujen toisessa finaalissa tehtiin suomalaista korishistoriaa, kun ottelun koko erotuomarikolmikko sekä komissaari olivat naisia.
Ariadna Chueca Moreno, Oona Panula, Karolina Andersson ja Elli Tyysteri naisten Korisliigan toisessa finaalissa. Kuva: Ville Vuorinen
Naisen Korisliigassa nähtiin eilen kolme naiserotuomaria, kun finaalin tuomitsivat Karolina Andersson, Ariadna Chueca Moreno ja Elli Tyysteri. Nelikon täydensi komissaarina toiminut Oona Panula.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun koripallon pääsarjassa nähtiin kentällä kolme naiserotuomaria sekä naiskomissaari samassa ottelussa.
Ensimmäisen kerran kolme naiserotuomaria nähtiin helmikuussa pelatussa naisten Suomen cupin finaalissa.
Naisten Korisliigan toinen finaali päättyi Peli-Karhujen voittoon ja se on yhden voiton päästä kolmannesta peräkkäisestä Suomen mestaruudesta. Kolmas finaali pelataan torstaina.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on hyväksynyt sääntöihin muutoksia, jotka astuvat voimaan kauden 2017/18 alusta. Alla yhteenvetoa askelsäännön sekä epäurheilijamaisen virheen tuomitsemisen muutoksista.
Koripalloliitto käynnistää valtakunnallisen hankkeen, jonka avulla halutaan parantaa ottelutapahtumien ilmapiiriä ja tuottaa seuroille työkaluja epäasiallisen käytöksen kitkemiseen.
Lauantaina Suomen Koripalloliiton valmennuskeskuksessa Kisakalliossa kokoontunut liittovaltuusto hyväksyi kilpailu- ja kurinpitosäännöt pelikaudelle 2015-16. Sääntöihin tuli merkittäviä muutoksia, jotka koskivat viime aikoina koripallopiirejä puhuttaneita kilpailusääntöjen rangaistuspykäliä koskien edustuskelvottoman pelaajan peluuttamista sekä pelaamisoikeuden laajentamista rinnakkaislisenssillä.
NBA:sta ja Euroliigasta liikkeelle lähteneet reilun pelin säännöt rantautuvat kauden 2012/13 aikana myös suomalaiseen koripalloon kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n linjausten mukaisesti. Uusilla sääntötarkennuksilla halutaan rohkaista pelaajia, valmentajia sekä erotuomareita kitkemään peliin kuulumatonta huonoa käytöstä ottelutapahtumista.
Kansainvälinen koripalloliitto, FIBA, on muuttanut koripallokenttää koskevia sääntöjään. Sääntöuudistuksen myötä useampi kentällä olevien rajamerkintöjen paikka muuttuu. Suomessa uudet kentän viivoja koskevat säännöt tulevat voimaan 1.7.2010 alkaen.
Suomen Koripalloliiton hallitus on pystyttänyt työryhmän valmistelemaan tukun pelikaudesta 2007-08 voimaantulevia uudistuksia kilpailusääntöihin, sarjamääräyksiin ja ohjeistuksiin, joilla mm. estettäisiin pääsarjajoukkueiden suuri pelaajavaihtuvuus sekä varmistettaisiin nuorten suomalaispelaajien entistäkin joustavampi siirtyminen sarjatasolta toiselle.
Lappeenrannan NMKY:n Pasi Riihelästä oli kuluneella SM-kaudella tulla ensimmäinen suomalainen korikuningas yli 20 vuoteen. Korikuninkuus livahti ohi suun, mutta hän voitti IS-tähtikilpailun ja perjantaina Riihelä palkittiin SM-Koriksen vuoden pelaajana 2003-04. Naisten puolella vuoden pelaajan tittelin nappasi ensimmäistä kertaa urallaan Susanna Rinta, joka oli voittamassa helsinkiläisjoukkue Panttereille sen neljättä Suomen mestaruutta viiden vuoden sisällä.
Kansainvälinen koripalloliitto on päättänyt ottaa nais- ja tyttökoripalloilussa käyttöön nykyistä pienemmän pallon. Kansainvälisillä kentillä käyttöönotto tapahtuu 1.10.2004. Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt, että Suomessa pelattavissa naisten sekä A- ja B-tyttöjen sarjoissa pallo nro 6 otetaan käyttöön 1.7.2004 alkaen.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on muuttanut koripallon pelisääntöjä, jotka Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt ottaa käyttöön 1.8.2003 alkaen. Keskeisimmät sääntömuutokset koskevat 24 sekunnin sääntöä, aikalisiä ja ylösheittoja.
Kaudella 2024–25 naisten Korisliigan kuukauden parhaimmat luvut tarjoaa Suomen johtava talous- ja palkkahallintoalan asiantuntijaorganisaatio Rantalainen.