28.11.2018 11:41 Suomi kohtasi Venäjän kansainvälisillä koripallokentillä miesten maaottelussa ensimmäisen kerran 10. marraskuuta 1993, jolloin Suomi haki yllätysvoiton ja petasi tietään Ateenan EM-kisoihin. Viimeksi kuluneen 25 vuoden aikana Suomi ja Venäjä ovat kohdanneet isoilla estradeilla useiden ikimuistoisten otteluiden merkeissä.
35-vuotiaan Henrik Dettmannin valmentama Suomi oli edennyt koripallon EM-karsintohin kesäkuussa 1993 päihittämällä Unkarissa pelatussa esikarsintaturnauksessa viimeisessä ottelussaan Englannin yhden heiton erolla.
Suomelta ei odotettu EM-karsinta-avauksessa Venäjää vastaan ihmeitä – etenkin, kun Venäjä saapui Helsinkiin parhaalla karsintamiehistöllään takakenttänään kenties Euroopan paras kaksikko Sergei Bazarevits-Vasili Karasev ja Suomen peliä rakentaneen Petri Niirasen nilkka oli vääntynyt ratkaisevassa vaiheessa.
Kari-Pekka Klinga, Sakari Pehkonen ja Pekka Markkanen ylsivät kuitenkin huippuvireeseen (66 pistettä kolmeen pekkaan) ja viimeistä piippuhyllyä ja puolapuuta myöten täyteen ammuttu Helsingin urheilutalo eli tunteella mukana kenttätapahtumissa.
Venäjä sai viimeisen pallonhallinnan Suomen 98-96-johtotilanteessa ja sai vielä potentiaalisen voittoheiton ilmaan, mutta pallo kimposi Helsinginkadun korispyhätön rautoihin ja Suomi aloitti matkansa kohti Ateenan EM-kisoja jättiyllätyksellä.
Ottelutilastot täällä.
Coach Dettmann kutsui Ateenan kisoihin koolle kaikki parhaat pelaajansa: mm. vanhan kaartin sotaratsut Klinga, Pehkonen ja Markkanen, parasta peli-ikäänsä lähestyvä Martti Kuisma sekä tulevaisuuden toivot Markku Larkio, Jyri Lehtonen ja Hanno Möttölä.
Helsingin urheilutalon kahden vuoden takainen ihme mielissään Suomi valmistautui Venäjä-otteluun parhaan tietotaitonsa mukaan ja järjesti kukonlaulun aikaan aamuharjoitukset ollakseen parhaassa terässä kisa-avauksessa.
Valmistautuminen ei auttanut: Moskovan TsSKA:n kaiken nähneistä sotureista koottu, Sergei Belovin valmentama Venäjä heitti, prässäsi ja mursi rautaisella rutiinilla Suomen taistelusuunnitelman. Selkäbanja Suomen ensimmäisessä EM-kisaottelussa 15 vuoteen päättyi Venäjän 52 pisteen voittoon.
Ottelutilastot täällä.
Ari Tammivaaran valmentama Suomi ei pelannut FIBA:n alaisia maaotteluita vuoden 2003 aikana, mutta sai mahdollisuuden antaa peliaikaa nuoremmalle miehistölleen. Heinäkuussa joukkue sai harjoitusvastustajan suoraan huipulta, kun Ruotsin EM-kisoihin valmistautuva Venäjä Euroliiga-pelaajineen saapui Töölön Kisahalliin.
Sergei Monia, Viktor Hrjapa ja kumppanit dominoivat kenttää vielä avauspuoliskolla, mutta tauon jälkeen Kisahallissa alkoi Teemu Rannikko show. 22-vuotias pallotaikuri upotti kaikki kahdeksan vapaaheittoaan ja seitsemän kolmen pisteen heittoa ja hätää kärsivän venäläispuolustuksen keskittyessä Rannikkoon pääsivät nuoret isot miehet Tuukka Kotti ja Antti Nikkilä donkkaamaan palloa takaovista koriin.
Venäjä päätyi Ruotsin EM-kisakentillä lopulta kahdeksanneksi. Suomi kohosi Euroopan B-divisioonasta A-divisioonaan ja EM-karsintoihin voittamalla B-divisioonan mestaruuden syyskuussa 2007.
Ottelutilastot täällä.
Suomi eteni ensimmäisiin EM-kisoihinsa 16 vuoteen, kun FIBA nosti EM-kisojen osallistujamäärän 16 maasta 24 maahan ja ”Susijengiksi” ristitty joukkue peittosi EM-jatkokarsinnoissa Portugalin ja Unkarin puhtaalla pelillä.
Alkusarjassa haetut Bosnia- ja Montenegro-voitot yhdistettynä alkusarjan muiden joukkueiden suotuisaan ristiinpeluuseen johtivat Susijengin EM-jatkosarjaan, joka alkoi treffeillä Venäjän Neuvostoliiton jälkeisen historian parhaan maajoukkueen kanssa.
Susijengi pysyi vielä avausneljänneksellä neljän pisteen tuntumassa, mutta sai aikaiseksi toisella neljänneksellä vain kuusi pistettä, kun Timofej Mozgov ja Andrei Kirilenko tukkivat suomalaisten tiet korille ja kolmoset kalahtelivat rautoihin. Toisessa päässä kenttää Kirilenko pitkine käsineen upotti hyppyheittoja suomalaispuolustuksen tavoittamattomista ja Andrei Vorontsevitsh ja Aleksei Shved takoivat alley oop -donkkeja omista korkeuksistaan.
Venäjä saalisti tähtijoukkueellaan EM-pronssia ja vuotta myöhemmin olympiapronssia.
Ottelutilastot täällä.
Kaksi vuotta Vilnan tapahtumien jälkeen Susijengi sai revanssimahdollisuutensa Slovenian Koperissa.
Susijengi aloitti kisansa voitolla olympiahopeajoukkue Turkista ja haastaja Ruotsista, mutta tipahti kolmannessa alkusarjan ottelussaan Italialle saatuaan aikaan vaivaiset 44 pistettä. Haaste ei helpottunut alkusarjan neljännessä pelissä, jossa olympiamenestyskrapulasta kärsinyt ja nuorennusleikkauksen kokenut Venäjä taisteli selkä seinää vasten paikasta EM-jatkosarjassa.
Kolmen neljänneksen ajan Susijengi takelteli Venäjän ylifyysisen joukkuepuolustuksen siimeksessä, kunnes Shawn Huff alkoi säkittää hyppyheittojaan liukuhihnalta. Varsinaisen peliajan viimeisillä sekunneilla Hanno Möttölä upotti kahdella vapaaheitolla pelin jatkoajalle.
Huffin ja Möttölän uroteot sytyttivät joukkueen ja Koperiin saapuneen suomalaisyleisön. Gerald Lee Jr. donkkasi ja pyörähteli Dmitri Sokolovin ohi korille, Möttölä ja Sasu Salin ampuivat kolmosillaan Susijengin hurmokseen. Kahden jatkoajan jälkeen Venäjä oli lyöty pistein 86-83 ja Susijengi varmisti paikkansa EM-jatkosarjassa Ljubljanassa.
Ottelutilastot täällä.
Montpellierin EM-kisakentillä Susijengi oli kaatunut aiemmissa peleissään Ranskaa ja Israelia vastaan. Ottelu Venäjää vastaan oli Susijengille pakkovoitto EM-jatkosarjahaaveiden kannalta.
Pelissä nähtiin kahden eri pelityylin kamppailu. Venäjä pääsi kuskin paikalle hidastettuaan pelin puolen kentän palloksi, kun taas Susijengin päästessä juoksemaan Erik Murphy ja Sasu Salin saivat heittonsa osumaan naruihin.
Päätösneljänneksellä Susijengi ja Venäjä pelasivat asemasotaa, jossa iskuja vaihdettiin rehdisti puolin ja toisin. Sasu Salin tasoitti pelin vapaaheittoviivalta kaksi minuuttia ennen loppua, jonka jälkeen Susijengi pelasi palloa järjestelmällisesti Petteri Koposella. Koko ottelun ajan heittopelinsä kanssa takellellut Koponen nakkeli neljä perättäistä heittoa rautoihin mutta se viides – ja tärkein – osui 3,5 sekuntia ennen loppua.
Venäjän viimeisessä pallonhallinnassa Matti Nuutinen laittoi kulmaan itsensä pelanneen Vitali Fridzonin käsirautoihin. Susijengi haki toisissa perättäisissä EM-kisoissa trillerivoiton Venäjästä ja petasi tietään kohti Lillen EM-jatkosarjaa.
Ottelutilastot täällä.
Susijengi ja Venäjä kohtaavat Espoo Metro Areenalla MM-karsintaottelussa perjantai-iltana 30.11.
Susijengin kapteeninviittaa pian jo viidennelle vuodelleen kantava MaSu-Basketin kasvatti ja Suomi-koriksen legenda Sasu Salin, 35, kohosi talven MM-karsintaikkunassa pelaamansa kahden maaottelun myötä pelattujen miesten maaotteluiden listan viidenneksi ohi Hanno Möttölän.
Ärhäkkä Belgia ei suostunut täpötäydessä Espoo Metro Areenassa tiskirätin rooliin, vaan kärkkyi vielä viimeisessä hyökkäyksessään mahdollisuutta tasoittaa peli. Toisen puoliajan alussa otteen pelitapahtumista ottanut Susijengi haki kuitenkin 6822 katsojan edessä 78–75 (34–37) -kotivoiton ja varmisti paikkansa MM-jatkokarsinnoissa.
Susijengin tukipilariksi kasvanut Mikael Jantunen, 25, kertoo, ettei hänen uskonsa omiinsa hiipunut missään vaiheessa perjantain Belgia-vierasvoittoa, vaikka välillä näyttikin vaikealta. Jantunen ei kuitenkaan suostu tuulettelemaan voittoa ennen kuin Belgia on kaadettu tänään sunnuntai-iltana toistamiseen.
Susijengi ja Belgia ovat nimenneet kahdentoista miehen ryhmityksensä sunnuntai-iltana loppuunmyydyssä Espoo Metro Areenassa pelattavaan MM-karsintaotteluun. Ottelu alkaa klo 18.30 ja esitetään suorana YLE TV2:lla, YLE Areenassa ja Ruutu+ -palvelussa.
Jo Susijengin ensimmäinen sukupolvi keräsi mainetta joukkueena, joka ei suostu koskaan luovuttamaan. 2020-luvulla pelatuissa arvokisakarsintaotteluissa Susijengin maine vaikean takamatkan taltuttajana on kertynyt entisestään – viimeisimpänä esimerkkinä perjantai-illan vierasvoitto Belgiassa.
Susijengin kirivoittoklassikoiden sarjaan merkittiin perjantaina voitto lisää, kun uomiinsa loksahtanut palloskriinipuolustus avasi tien 61–51-tappioasemasta 66–71 (37–32) -voittoon Belgiaa vastaan. Susijengin MM-karsintavoiton kuningas oli 23 pistettä ja 12 levypalloa rouhinut ja viime hetken ratkaisukorit nautiskellut Olli Nkamhoua.
Ensimmäiset aikuisten arvokisansa Susijengin paidassa viime kesänä pelannut Andre Gustavson, 26, on käynnistänyt kansainvälisen ammattilaisuransa Belgian suurseura Filou Oostendessa. Kolmen kuukauden otannan perusteella Gustavson osaa kertoa, että illan MM-karsintavastustajan, Belgian, pelaajat ovat parhaimmillaan täsmällisessä taitokoripallossa.
Susijengi ja Belgia ovat vahvistaneet kokoonpanonsa perjantai-illalla Charleroissa pelattavaan MM-karsintaotteluun. Klo 21.30 Suomen aikaa alkava ottelu esitetään suorana YLE TV2:lla ja Ruutu+ -palvelussa.
Belgian matka kohti Qatarin MM-kenttiä sai vaikeimman mahdollisen alun, kun joukkue taipui loppusyksyn molemmissa MM-karsintaotteluissaan. Talven ratkaisevaan karsintaikkunaan päävalmentaja Julien Mahé juoksuttaa voimakkaasti uudistuneen ryhmän, jonka Susijengin Joonas Iisalo uskoo toteuttavan pelisuunnitelmaa selkeästi ja kurinalaisesti.
Susijengi sai alkutalven elintärkeässä Ranska-voitossaan rutkasti apuja nuoremmalta kalustoltaan, mutta myös senioriosaston sentteri Alexander Madsen säästi parhaansa ratkaisuhetkille. Jo vuosikymmenen päivät susipaitaa kantanut Madsen, 31, kehuu vuolaasti nuorta susipolvea, mutta luottaa kokemuksensa kantavaan vielä pitkään.