14.10.2020 13:30 Punainen kortti kiusaamiselle -kampanjalla koko suomalainen koripalloyhteisö haluaa vastustaa kiusaamisen eri muotoja sekä kentällä että sen ulkopuolella.
HBA:n (kuvassa) ja Catzin pelaajat nostivat punaiset kortit sarjan avausottelussa. Kuva: Ville Vuorinen/Naisten Korisliiga
Jo kolmantena vuotena peräkkäin Suomen Koripalloliitto sekä seurat haluavat nostaa yhteiskunnallisesti tärkeän teeman esille sarjakauden alussa. Kampanjan avulla halutaan rohkaista jokaista omalta osaltaan puuttumaan epäasialliseen käytökseen; kiusaamiseen, häirintään ja syrjintään.
Sekä miesten että naisten Korisliigan jokaisella ottelupaikkakunnalla pelataan yksi Punainen kortti kiusaamiselle -teemaottelu. Ottelussa pelaajat sekä tuomarit näyttävät ottelun alussa punaista korttia kiusaamiselle. Tällä konkreettisella teolla seurat sitoutuvat koriskaudella edistämään hyvää sekä turvallista ilmapiiriä koripalloyhteisössä ja aktiivisesti puuttumaan kiusaamiseen, syrjintään ja häirintään.
Kiusaamista tapahtuu nykyään kaikkialla yhteiskunnassa, ja myöskään urheilu ei ole yhteiskunnasta erillinen saareke. Lisäksi netin kautta tapahtuva sanallinen ja henkinen kiusaaminen on entistä yleisempää. Kiusaaminen on myös ryhmäilmiö eli siinä on osallisena useampia ihmisiä ja erilaisia rooleja. Kiusaajan ja kiusatun lisäksi on yleensä muitakin henkilöitä, jotka ovat tietoisia kiusaamisesta.
Usein kiusatuille voi jäädä elinikäisiä traumoja kiusaamisesta sekä myös tekijät voivat myöhemmin kärsiä ja katua tekojaan. Kiusaaminen tarvitsee syntyäkseen yhteisön ja koska ongelma on luonteeltaan yhteisöllinen, tarvitaan myös sen ratkaisuun koko yhteisöä. Harva uskaltaa yksin tunnistaa kiusatuksi tulleen, saati sitten tukea tai puolustaa häntä.
Urheilijat voivat esikuvina rohkaista erityisesti lapsia ja nuoria sekä aikuisia toimimaan kiusaamisen estämiseksi ja vähentämiseksi.
Korisliigan ja naisten Korisliigan sarjamääräysten mukaisesti Korisliigan, naisten Korisliigan, miesten I divisioona A:n ja naisten I divisioonan seurojen piti hakea kilpailuvuoden 2024–25 sarjalisenssiä kyseisiin sarjoihin sarjalisenssihakemuksella joulukuun 15. päivään mennessä.
Molempien Suomen Cupien loppuhuipennus järjestetään 19.–21. tammikuuta Urhea-hallissa Helsingissä. Lipunmyynti Final Fouriin käynnistyi tänään maanantaina klo 10.
Alkanut viikko tarjoaa korisfaneille hienon kattauksen, kun korisliigoissa ja divisioonissa pelataan yhteensä 34 ottelua. Viikon aikana pelataan vähintään yksi ottelu joka päivä Ruudussa tai Koristv:ssä.
Naisten ja miesten Suomen cupin Final Four -joukkueet ja tammikuussa Urhea-hallissa pelattavien välierien aikataulut ovat nyt vahvistettu.
Suomen Cupin huipennukseen selviytyy molempien sarjojen rankingin neljä parasta joukkuetta. Final Four -turnaus järjestetään 19.–21. tammikuuta Urhea-hallissa, Helsingissä.
Korisliiga ja naisten Korisliiga näkyy alkavalla kaudella Ruutu-palvelussa. Vuonna 2020 käynnistynyt yhteistyö jatkuu monivuotisella jatkosopimuksella.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2023–24. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 9 sarjalisenssiä. Kaikkiaan viidessä pääsarjassa nähdään tulevalla kaudella 64 joukkuetta.
Seagullsin mestarivalmentaja Jussi Laakso on Korisliigan vuoden valmentaja. Naisten Korisliigassa valinta osui Peli-Karhut mestaruuteen luotsanneeseen Mika Haakanaan.
Korihaiden Trey Niemi ja ToPon Meri Kanerva äänestettiin korisliigojen vuoden kehittyneimmiksi pelaajaksi. Seagullsin Jeffrey Carroll ja ToPon IImar’I Thomas puolestaan parhaat ulkomaalaispelaajat.
Vilppaan Perttu Blomgren ja Peli-Karhujen Lotta Vehka-aho äänestettiin liigojen puolustuspelaajaksi. Parhaiksi kuudensiksi pelaajaksi puolestaan Kauhajoen Severi Kaukiainen ja ToPon Saana Kujala.